Lehdistö

Tuusulan puolesta lehdistössä

Tuusulan kabinettipolitiikka aiheutti myrskyn ja Tupun synnyn – muistatko nämä dramaattiset käänteet 20 vuoden takaa?

Keski-Uusimaa 29.10.2023

Tanja Elina Niemi-Laurila

Kuvat: Anton Soinne

Hyrylän uimahallin paikasta oli aikoinaan paljon erilaisia näkemyksiä, muistelevat vasemmiston Pekka Heikkinen ja Tupun Anna Yltävä, Jussi Salonen ja Tuija Reinikainen. Tuusulan uimahallin avautumisesta on pian 20 vuotta.

Salailuun suuttuneet päättäjät haastoivat Tuusulan sinipuna-akselin, mutta tiedonvälityksen ongelmista ei ole tyystin päästy vieläkään.

On kulunut 20 vuotta siitä, kun kabinettipolitiikkaan ja kansalaismielipiteen aliarvioimiseen kyllästyneet kunnanvaltuutetut ja kunnalliset vaikuttajat perustivat Tuusulaan uuden yhdistyksen, sitoutumattoman Tuusulan puolesta ry:n.

Perustajina oli kymmenen silloista valtuutettua. Myös muita tuusulalaisia vaikuttajia oli mukana muutamia.

Ryhmä on siitä lähtien tunnettu Tupuna. Tupulaiset olivat tyytymättömiä siihen, miten asioita Tuusulassa hoidettiin.

Sitoutumattomista keskeinen nimi oli Jaakko Torppa, joka käynnisti keskustelua asiasta. Mukaan lähti poliitikkoja sitoutumattomista, demareista, vihreistä, kokoomuksesta...

Keski-Uusimaa uutisoi tuolloin: Salailuun suuttuneet päättäjät haastavat sinipuna-akselin (K-U 29.10. 2003).

Puolueista riippumaton yhdistys oli lähdössä omalla ehdokaslistalla seuraavan vuoden kunnallisvaaleihin.

Ryhmän puheenjohtajaksi pyydettiin silloinen Viron instituutin johtaja, professori Martti Turtola Tuusulasta tuomaan uskottavuutta ryhmälle.

Vaalimenestys vuoden 2004 kuntavaaleissa oli huima.

– Saimme 14 paikkaa, saman kuin kokoomus, muistelee valtuutettu Tuija Reinikainen, joka on ollut mukana Tupussa alusta lähtien. Hän siirtyi ryhmään vihreistä.

Vuosien saatossa ryhmä on vakiinnuttanut paikkansa Tuusulan kuntapolitiikassa. Esimerkiksi viime kuntavaaleissa saavutuksena oli 11 valtuustopaikkaa ja toiseksi suurimman puolueen paikka kokoomuksen jälkeen.

Keskusteluissa tupulaisten kanssa käy nopeasti ilmi, että maapolitiikka on se mikä hiersi 20 vuotta sitten ja hiertää edelleen.

– Nythän maapoliittinen ohjelma on jälleen avattu ja se jäi viime valtuustossa pöydälle. Maapolitiikan uudistaminen oli perusteena, kun viime vaalien jälkeen lähdettiin neuvottelemaan paikoista, sanoo Reinikainen, joka ihmettelee sitäkin, että Metlan metsiin Ruotsinkylässä osoitetaan toistuvasti tieratkaisuja.

Tupu on puolustanut Anttilan alueen virkistyskäyttöä Anttilan alue on meidän -liikkeellä.

– Oli vaihtoehtoisia ehdotuksia, miten se toimisi virkistysalueena, sitten sinne tehtiin tehokaava, mutta sen me onneksi saimme nurin. Nyt se on taas esitetty rakennuskohteeksi, mutta suunnitelma on onneksi kolmoskorissa, kertoo Reinikainen.

Kolmoskori ei ole ainakaan kiireellisimmin toteutettava.

Tupulaiset näkevät maanomistuksessa olevan voimakasta poliittista ohjausta.

Maapolitiikan ohella on muitakin Tupulle tärkeitä asioita, kuten ympäristö ja luontoarvot sekä asukkaiden kuunteleminen päätöksiä tehtäessä.

– Se, miten tätä Tuusulaa ja Hyrylää rakennetaan ja miten metsäalueet ja ulkoilureitit säilyvät. Tuusula on sitoutunut kasvuun, mutta strategía on painottunut määrään eikä laatuun, mikä näkyy esimerkiksi täällä Hyrylässä, pohtii valtuutettu Jussi Salonen ja viittaa muun muassa Rykmentinpuiston voimakkaaseen rakentamiseen.

Salonen tuli mukaan Tupuun ja sen myötä takaisin Tuusulan kuntapolitiikkaan vuonna 2013 oltuaan poissa kuvioista parikymmentä vuotta.

– Jussin mukaantulo oli todella tärkeä, hän uudisti meidän koko vaalityön, kehuu Reinikainen.

Salosella on kokoomusjuuret, mutta hän kertoo joutuneensa puolueessa aikoinaan huonoon huutoon Klaavonkallion lunastusasioissa, joista oli ryhmän kanssa eri mieltä. Kunta osti Klaavonkallion Tuusulan isolta maanomistajalta, Juhani Sjöblomilta.

Tupun perustajat kokivat, että Tuusulassa ei toimittu avoimesti. Tietoa ei jaettu kaikille ryhmille. – Nyt olen huolissani siitä, että olemmeko riittävän kypsiä pormestarimalliin, pohtii alusta lähtien Tuusulan puolesta -ryhmässä mukana ollut Tuija Reinikainen. 

Vasemmiston valtuutettu Pekka Heikkinen ei ole ollut Tupun ehdokkaana eikä aktiivina, mutta viranhaltija-asemansa perusteella hän seurasi läheltä vuoden 2003 tapahtumia ja aikaa sitä ennen. Heikkinen toimi Tuusulan talousjohtajana.

Tupulaisten mukaan Heikkinen koettiin luotettavana viranhaltijana, jolle uskouduttiin. Heikkinen sai myös itse tuta, kun pöytää alettiin putsata.

Mennään vielä hetkeksi 20 vuoden takaisiin tapahtumiin, joita voi pitää melko dramaattisina: ensin sai lähteä kunnanjohtaja Jorma Hämäläinen.

– Sitten minulle ruvettiin tekemään samaa, koettiin että olen häirikkö. Lähdin töihin Järvenpäähän 2003. Kelpasin muualle ja ura urkeni eteenpäin, kertoo Heikkinen.

Talousarviokokouksessa kunnanjohtajan saappaisiin valittu Hannu Joensivu ilmoitti, ettei talousjohtajaa tarvita. Tuija Reinikainen muistelee käyttäneensä puheenvuoron puhujapöntössä, että näin ei voida toimia, että tehdään talousarviota ilman talousjohtajaa.

Ilmassa oli paljon muutakin pientä tyytymättömyyttä toimintatapoihin, mikä avasi tietä uudelle poliittiselle ryhmälle.

Tuusula on nyt toista valtuustokautta pormestarimallissa. Tupu lämpeni ajatukselle, vaikka ei ihan heti. Tietyt toimintatavat kuitenkin lopulta vaikuttivat siihen, että pormestarivaihtoehtoa alettiin pitää hyvänä.

– Oltiin kyllästyneitä managerointiin ja mitäänsanomattomuuteen ja näkemyksettömyyteen, kuvailee Jussi Salonen.

Tuija Reinikainen viittaa tiedonsaantiongelmaan:

– Silloin ei jaettu tietoa kaikille ryhmille. Nyt olen huolissani siitä, että olemmeko riittävän kypsiä pormestarimalliin. Pormestarimalli edellyttää valtuustoryhmien puheenjohtajien mukaan ottamista ja se ei oikein ole oikein toteutunut.

Reinikainen kokee, että pormestari Kalle Ikkelä (kok.) tekee hyvinkin itsenäisiä päätöksiä.

– Me emme lähteneet pormestarimalliin sellaisena poliittisena itsevaltiusmallina vaan nimenomaan lähdimme siitä, että valtuustoryhmien puheenjohtajat on vahvasti mukana.

Reinikainen arvelee, ettei Tuusulan pormestarimalli ole ihan kypsä. Se näkyi esimerkiksi kansliapäällikön hakuprosessissa.

Kansliapäällikön virka oli avoinna, mutta tehtävään ei lopulta löytynyt sopivaa, vaikka päteviä hakijoita oli joukossa. Peli vihellettiin poikki haastattelujen jälkeen ja uuteen hakuun aiotaan lähteä tiettävästi vuoden vaihteen jälkeen.

Sivistyksen apulaispormestarina kesällä aloittanut Anna Yltävä on Tupun uusia jäseniä ja tullut kuntapolitiikkaan mukaan pormestarimallin aikaan kuusi vuotta sitten.

Yltävä kokee, että Tupu on päässyt kuntapolitiikassa tärkeille paikoille.

– Sivistyksen apulaispormestarin paikka on merkittävä ja todella tärkeä. Kyseessä on iso toimialue.

Jotain muutosta kunnalliseen päätöksentekoon hän kuitenkin toivoisi, sillä asenteissa on vielä paljon sitä vanhaa suhtautumista, mihin usein törmää:

– Näen, että kun olemme toiseksi suurin ryhmä, niin meillä on vahva mandaatti kuntalaisilta. Toivoisin, että yhteisissä keskusteluissa näkyisi se mandaatti ilman vastakkaisasettelua, sanoo Yltävä.

Tupulaisilla on vahva edustus myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.

– Tupulaisia on aluevaltuustossa kolme, me olemme suurin ryhmä Tuusulasta. Minä olen aluehallituksessa ja Tuija on aluevaltuuston kolmas varapuheenjohtaja. Meillä on kaikissa kokouksissa kaksi edustajaa. Se on merkittävä asia, iloitsee Jussi Salonen.

Tupun puheenjohtajana on tämän vuoden alusta lähtien toiminut Carita Ljungberg.

– Tuomalanmetsän säästäminen on yksi syy, miksi olen tässä mukana. Tajusin, että asioihin pitää päästä vaikuttamaan ja sain siihen tältä ryhmältä tukea.

Ljungberg kertoo arvostavansa sitä, mitä on tehty 20 vuotta sitten ja 20 vuoden aikana.

– Ryhmässä on paljon osaamista, on helppo olla tällä paikalla.

Myös Anna Yltävä näkee, että porukasta löytyy paljon osaamista, mikä helpottaa uusia jäseniä:

– Tiedetään heti, mistä on kysymys ja mitä pitää tehdä ja mitä tästä ollaan mieltä. Kokoonnutaan valtuustoryhmänä paljon ja puhutaan paljon eikä me olla aina samaa mieltä. Pöytään voi tuoda myös eri näkemyksiä, sanoo Yltävä.

Tuusulan kunnassa kiehuu – Riihikallion koulun kampus-nimitys säilyy vastustuksesta huolimatta: "Eikö kunnassa tieto kulje?"

Keski-Uusimaa 30.8.2023

Kristian Saine

Tuusulan kunnassa on lähivuosina suunnitteilla useampi kampus-alue. Riihikallion, Rykmentinpuiston, Tuusulanjärven ja Lahelan kampukset tulevat kokoamaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut yhtenäisiin toimitiloihin.

Tuusulan kunnan suunnittelemien kampusalueiden nimitys on herättänyt voimakkaita tunteita. Tuusula on rakennuttamassa Riihikallion koulun alueelle uutta Riihikallion kampusta, joka tulee käsittämään perusopetuksen lisäksi myös esiopetuksen palvelut.

Päätös Riihikallion kampuksen ja muiden kampusalueiden nimittämisistä kampuksiksi tehtiin Tuusulan kunnan nimistötoimikunnan linjauksen vastaisesti. Nimistötoimikunta päätti maaliskuussa pitämässään kokouksessa, että Tuusulassa ei käytetä kampus-nimitystä, mutta tästä huolimatta Riihikallion koulun aitaan oli alkuviikosta ilmaantunut mainoskangas, jossa esiteltiin tulevaa koulualuetta Riihikallion kampuksena.

Nimistötoimikunnan varapuheenjohtaja Liisa Kirves hämmästelee toimikunnan linjauksen vastaista toimintaa. Hänen mukaansa kampus-nimitystä pohdittiin pitkään nimistötoimikunnan parissa.

– Meillä oli pitkät ja perusteelliset keskustelut tästä kampus-sanasta. Olimme yksimielisesti sitä mieltä, että kampus-sanaa ei pidä ottaa Tuusulassa käyttöön. Kampus tarkoittaa opintorakennusten kokonaisuutta, johon liittyy myös asumista. Tässä on kyseessä pelkästään Riihikallion koulu, jossa ei ole mitään muuta, kun pelkästään koulu, kertoo Kirves.

Riihikallion koulun aluetta uudistetaan kampukseksi. KRISTIAN SAINE

Päätös kampus-sanan käyttöönottamista vastaan tehtiin Kirveen mukaan pääasiassa sanan mahdollisesti herättämien virheellisten mielikuvien vuoksi.

Jos päätöstä ei kunnioiteta, niin mitä virkaa on koko nimistötoimikunnalla

– Kampus on nyt muoti-ilmaus, jota pitäisi välttää meidän mielestä. Kun rakennuksia rakennetaan ja puretaan, kuten Tuusulassa varsinkin, niin nimet kuitenkin pysyy. Ne kantavat historiaa, ne on tärkeitä ja niiden pitäisi olla oikein. Kampus ei ole tässä kohtaa oikea sana.

Kirves ihmetteli mainoskankaan kampus-sanan ilmestymistä Riihikallion koulun aitaan. Nimistötoimikunta on Kirveen mukaan Tuusulan kunnan asiantuntijaraati, joka esittää nimiehdotuksia muun muassa alueille ja rakennuksille suomen kielen oikeaoppisuuden eikä mielipiteen perusteella.

Tästä syystä hän pitää Tuusulan kunnan toimintaa kampus-sanan käytön osalta ajattelemattomana.

– Eikö kunnassa tieto kulje? Asia on nimistötoimikunnan yksimielinen päätös. Jos päätöstä ei kunnioiteta, niin mitä virkaa on koko nimistötoimikunnalla, sanoo Kirves tuohtuneesti.

Tuusulan kunnan viestintäpäällikkö Paula Miettinen kommentoi Riihikallion koulun aitaan ilmestynyttä mainoskangasta kunnan johdolta saadun tiedon pohjalta. Kampus-sanan käyttöönottoa on pohdittu Miettisen kertoman perusteella kunnan johdossa jo useamman vuoden.

– Palveluverkkosuunnitelmassa 2018 on päätetty käyttää Tuusulaan rakentuvista uusista sivistyksen tiloista nimitystä kampus, ja linjausta on noudatettu kaikissa rakentuvissa uusissa yksiköissä. Palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty (kunnan)valtuustossa, eli tällä hetkellä käytössä oleva nimitys on valtuuston hyväksymä, kertoo Miettinen sähköpostitse.

Mutta mitä kampus tarkalleen ottaen tarkoittaa?

– Kampus-sanalla tarkoitetaan yleiskielessä pelkästään korkeakoulualuetta, kertoo Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntija Ulla Onkamo.

Onkamo on samaa mieltä siitä, että kampus-sanan käyttö on viime vuosina kasvanut trendinomaisesti ja pitää mahdollisena sitä, että sanan laajempi käyttö voi muuttaa sanan merkitystä yleiskielessä tarkoittamaan mitä tahansa rakennusten muodostamaa kokonaisuutta. Onkamon mukaan Kotimaisten kielten keskus toivoo tällä hetkellä, että kampus-sanaa ei yleisesti käytettäisi kuvaamaan mitä tahansa oppilaitosrakennusta tai oppilaitosrakennusten kokonaisuutta.

– Tällaisessa tilanteessa, jossa on kyse eri koulutusasteista, jotka toimivat samassa rakennuksessa, niin esimerkiksi koulukeskus on aivan hyvä sana.

Näin Tuusulassa rakennetaan uusia kampusalueita

Kristian Saine

Tuusulan kunta rakentaa lähivuosina uusia koulukampus-alueita, joissa yhdistetään varhaiskasvatuksen, esi -ja perusopetuksen palveluita. Kunnan vuoden 2018 palveluverkkosuunnitelman mukaisesti kampus-alueita rakennetaan tällä hetkellä lähivuosina Hyrylän Kirkonkylään, Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelaan.

Tulevista kampuksista ensimmäisenä otetaan käyttöön Kirkonkylän eli Tuusulanjärven kampus elokuussa 2024. Tämän jälkeen valmistuu Rykmentinpuiston kampus, joka on näillä näkymin valmis elokuussa 2025.

Riihikallion kampus, jonka uudisrakennus, jonne varsinainen koulutoiminta keskittyy valmistuu samana vuonna. Itse Riihikallion kampuskokonaisuus valmistuu vuonna 2026.

Lahelan kampuksen lopullinen sijainti selviää vasta Lahelan monitoimikampuksen asemakaavamuutoksen tultua lainvoimaiseksi ja kampuksen rakentaminen voi alkaa vasta tämän jälkeen. Lahelan kampus valmistuu Tuusulan kunnan tämän hetken arvion mukaan vuoden 2027 aikana.

Miksi juuri minä? Presidentti palkitsee äitienpäivänä kolme ansioitunutta keskiuusmaalaista äitiä kunniamerkein – tässä he ovat

K-U 14.5.2023

Vilma Tyrylahti

Kaikki kunniamerkin saavat äidit ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina. Kuvassa Elina Ojanne, Sari Nevalainen ja Kirsi Janhunen vasemmalta oikealla. ANTON SOINNE

Kunniamerkin saavat ukrainalaisille pakolaisille tukea antava Kirsi Janhunen, kymmenen lapsen äiti ja lasten teatteritoimintaa järjestänyt Sari Nevalainen sekä neljälletoista lapselle sijaisvanhempana toiminut Elina Ojanne.

Äitienpäivän sunnuntaina 14.5. kolme keskiuusmaalaista äitiä astelee Helsingin Säätytalolle vastaanottamaan kunniamerkin tasavallan presidentiltä Sauli Niinistöltä.

Kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Merkki myönnetään sellaisille äideille, jotka ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina.

Järvenpääläinen Kirsi Janhunen, tuusulalainen Sari Nevalainen ja tuusulalainen Elina Ojanne ovat 39 merkinsaavan äidin joukossa.

Ukrainalaisille lapsille annetaan etualalla oleva "apupupu", kun he tulevat rekisteröitymään Ilmaritorille. ANTON SOINNE

Keltaisen puutalon yläkerta notkuu tavaraa. Kaapeissa siistit rivit liinavaaterullia ja pahvilaatikossa pupun näköiset pehmoeläimet, "apupuput", odottavat ottajaansa.

Valtuustokatu 3:n puutalon vapaaehtoistyöllä pyörivä Ilmaritori antaa tukea ukrainalaisille pakolaisille.

Uusia rekisteröintejä avun piiriin tulee joka viikko. Usein tukea hakevat ovat ukrainalaisia äitejä lastensa kanssa, sillä isät ovat kotimaassa rintamalla.

Ilmaritorin perustaja on turvallisuusalalla kehityspäällikkönä työskentelevä Kirsi Janhunen, joka on yksi kunniamerkin saavista äideistä. Viime vuonna Janhunen valittiin Vuoden järvenpääläiseksi 2022 Ilmaritorin myötä.

Ajatus tulevasta äitienpäiväjuhlasta on niin tunteikas, että Janhunen herkistyy.

– Tärkeä juhla, kun ajattelee näitä perheitä, hän sanoo pyyhkien kyyneliä poskiltaan.

Ukrainalaiset juhlivat äitienpäivää samaan aikaan kuin Suomessa.

– Mietin ennen kaikkea, miten äitienpäivä näyttäytyy ukrainalaisille äideille, joiden lapset ovat sodassa.

Oma tunteellisuus jännittää Janhusta tulevan arvokkaan juhlan kannalta. Vapaaehtoistyössä tunteet eivät yleensä ehdi nousta pintaan.

– Yleensä keskittyy käytännön tekemiseen, eikä tunneasioihin.

Ilmaritorin auttajayhteisö on toiminut jo vuoden verran. Mukana on arviolta 30 aktiivista vapaaehtoistyöntekijää. Viikoittain Ilmaritorin asiakkaana käy noin 150 ukrainalaista.

Vapaaehtoistyön taustalla vaikuttaa ennen kaikkea Ukrainan sodan järkyttävyys.

– Ei pysty pelkästään vierestä katsomaan, Janhunen sanoo.

Yhtä lailla muiden auttaminen ja yhteisöllisyys tuntuvat Janhuselle tärkeältä osalta vapaaehtoistyötä.

Janhunen on tulostanut listan Ilmaritorin viimeisen vuoden aikana ukrainalaisille jakamista avustuksista: ainakin 150 joulukassia lapsille, 700 hygieniakassia, 1 600 ruokakassia ja niin edelleen.

– Osaan organisoida, joten haluan käyttää sen johonkin hyvään.

Ilman taloa mikään Ilmaritorin toiminnasta ei olisi mahdollista, Kirsi Janhunen kertoo. ANTON SOINNE

Ilmaritori auttaa ukrainalaisia muutenkin kuin tavara-avustuksin. Ilmaritorin pop up -kahvila, jota ukrainalaiset pääsevät itse suunnittelemaan, on järjestetty viitisen kertaa. Kahvilan tarkoituksena on aktivoida ja voimaannuttaa erityisesti ukrainalaisia naisia.

Ukrainalaisten lisäksi Ilmaritorilla autetaan muitakin vähävaraisia, jotka voivat olla esimerkiksi päihdekuntoutujia tai maahanmuuttajia. Seuraava askel toiminnalle olisi Janhusen mukaan nuorten mielenterveystyö.

Järvenpään kaupunki päätti viime syksynä, että se luopuu kuudesta yhteisöjen käytössä olevasta tilasta. Tilojen joukossa on Valtuustokatu 3:n Ilmaritori.

Mietin ennen kaikkea, miten äitienpäivä näyttäytyy ukrainalaisille äideille, joiden lapset ovat sodassa.

Kirsi Janhunen

Janhusta kiinteistön tuleva kohtalo huolestuttaa vapaaehtoistoiminnan jatkumisen näkökulmasta.

– Ilman taloa mikään Ilmaritorin toiminnasta ei olisi mahdollista.

Sari Nevalaisella on kymmenen lasta, joista seitsemän asuu hänen kanssaan Jokelassa. ANTON SOINNE

Kun jokelalaisen omakotitalon ovesta astuu sisään, vastassa tervehtii kaksi saksanpaimenkoiraa, Ara ja Nuca. Olohuoneen lattialla makaa joulukuusi – toukokuussa.

Täällä asuu kunniamerkin saava tuusulalainen Sari "Sarppa" Nevalainen yhdessä valtavan lapsilaumansa kanssa: lapsia on yhteensä peräti kymmenen. Lapsikatras on Nevalaisen mukaan yksi syy kunniamerkin myöntämiselle.

– Minun ei ole ikinä tarvinnut luopua mistään, vaikka olen äiti, Nevalainen sanoo.

Seitsemän lapsista on Nevalaisen biologisia lapsia ja kolme aviomiehen Mikon lapsia. Kolmea lasta lukuun ottamatta kaikki muut asuvat omakotitalossa Jokelassa.

– Et sinä äiti mikään perinteinen äiti-ihminen ole, 16-vuotias tytär Weera on kuulemma Nevalaisesta todennut.

Äitienpäivänä Nevalainen oli suunnitellut menevänsä töihin. Lapsillekin hän oli jo ilmoittanut, että juhlitaan sitten illalla.

Pian hänen peräänsä soiteltiin, miksi hän ei ole ilmoittautunut kunniamerkin jakotilaisuuteen. Kutsukirje Säätytalon juhlatilaisuuteen oli mennyt vahingossa mainospostin sekaan ja unohtunut sinne.

Sunnuntaisen juhlan protokolla jännittää Nevalaista, sillä hän ei ole aikaisemmin päässyt näin hienoon tapahtumaan.

– Suurin huoli on, että miten osaan käyttäytyä. Mutta kyllä luottoa on, hän naurahtaa.

Et sinä äiti mikään perinteinen äiti-ihminen ole, 16-vuotias tytär Weera on kuulemma Nevalaisesta todennut. ANTON SOINNE

Toinen syy kunniamerkin myöntämiselle on Nevalaisen vapaaehtoistoiminta Teatteri Sisaressa, joka pyörii hänen ja hänen kolmen sisaruksensa voimin. Erityisen vahvasti mukana on ollut Nevalaisen sisko Kirsi Viitanen.

– Sisko on ollut enemmän se järki, ja minä se pyörremyrsky.

Teatteri Sisar on toiminut parisenkymmentä vuotta, ja Nevalainen on nähnyt sen kautta monen nuoren kasvutarinan.

Vapaaehtoistyössä teatterissa innostaa ihmisten kanssa yhdessä tekeminen.

– Siitä tulee positiivinen oravanpyörä.

Ennen koronapandemiaa teatterissa kokoontui viikoittain lasten ja nuorten ryhmiä. Nevalainen vietti lähes jokaisen illan teatterilla.

– On olemassa hulluja, jotka haluaa vapaaehtoisesti olla mukana, hän naurahtaa.

Sittemmin Nevalainen on siirtynyt työelämään useiden äitiyslomajaksojen jälkeen. Nykyinen työpaikka, "toinen koti", on Nikkilässä Kepakodissa, joka on asuntola kehitysvammaisille ja autismikirjon ihmisille

Teatterin toimintaa on ajanpuutteen vuoksi pitänyt rajata, ja nuorten ja lasten toiminta on tällä hetkellä jäissä.

Nevalainen kertoo kaipaavansa teatteria. Hän on huomannut saman kaipuun lapsissaankin, joista suurin osa on pienestä pitäen olleet mukana teatteriharjoituksissa.

Kysymyksenä on, kuka ottaisi toiminnasta vastuun Nevalaisen sijaan.

– Tahtotila on suuri, sillä lapset ja nuoret tarvitsevat aina teatteria, Nevalainen toteaa.

On olemassa hulluja, jotka haluaa vapaaehtoisesti olla mukana

Sari Nevalainen

Elina Ojanteen koira Emma on hankittu sijoitettuna olleita lapsia varten. ANTON SOINNE

Kolmas kunniamerkin saava äiti, tuusulalainen Elina Ojanne, istuu sohvalla kotinsa harmaansävyisessä olohuoneessa. Lattialla puikkelehtii keskikokoinen villakoira, Emma.

– Koira on itse asiassa sijoitettuna olevia lapsia varten hankittu, Ojanne kertoo.

Viiden vuoden aikana Ojanne toimi sijaisvanhempana peräti 14 lapselle yhdessä aviomiehensä kanssa.

Äitienpäiväjuhla ei Ojannetta jännitä, mutta tunnelmat merkin saamisesta ovat ristiriitaiset. Hänestä tuntuu, että moni muu sijaisvanhempi ansaitsisi merkin enemmän kuin hän.

– Olen iloinen ja kiitollinen, mutta mietin, että miksi juuri minä.

Ojanteen kotona sijoitettuna olleet lapset ovat olleet teini-ikäisiä, nuorimmat 12-vuotiaita.

Viimeiset sijoitettuna olleet lapset muuttivat pois vuonna 2021. Perhe on keskenään sopinut, että pieniä lapsia he eivät ota, ja sijaisperhettä vailla olevia nuoria ei toistaiseksi ole ollut.

Mahdollisuus uusien sijoitettuna olevien lapsien ottamiselle kuitenkin säilyy.

Sijaisvanhempana vapaa-ajan ja työelämän raja on häilyvä, Ojanne kuvaa. Läsnä täytyy olla 24/7.

– Eihän siinä mitään omaa aikaa ole ollut. Se on elämäntapatyö.

Ojanteen tavoitteena on ollut, että suurin osa hänen luonaan asuneista lapsista pääsisi kotoutumaan. Joillakin lapsilla on kuitenkin ollut vakavia haasteita, kuten päihdeongelmia, jolloin heidät on kesken sijoitusjakson siirretty laitoshoitoon.

– Joskus on poliisista tai ambulanssista soitettu, kun meillä ollut nuori on hölmöillyt.

Sijaisvanhempana oppii iloitsemaan pienistäkin lapsen onnistumisista, Ojanne kertoo. Merkitykselliseltä on tuntunut se, että saa olla luotettava aikuinen, jolle lapsi voi jakaa rankkojakin kokemuksia.

Tämä on ollut sellainen muumitalo, jossa ovet on aina auki, Ojanne kuvaa kotiaan. ANTON SOINNE

Joillekin sijaisvanhemmille yhteydenpito lapsen biologisiin vanhempiin voi tuntua vaikealta, sillä sijoituspäätöksen taustalla on usein raskaita asioita.

Ojanteella on ollut tiiviit välit biologisten vanhempien kanssa, ja heitä on otettu mukaan lasten harrastustoimintaan. Luontevalta on tuntunut, että lasten läheiset ovat vierailleet heillä kotona.

– Tämä on ollut sellainen muumitalo, jossa ovet on aina auki.

Sijaisäidin roolin Ojanne näkee erilaisena verrattuna biologisen äidin rooliin.

– Pitää toisaalta kiintyä sijoitettuna oleviin lapsiin, mutta ei saa kiintyä liikaa.

Hän on tietoisesti halunnut pitää biologiset vanhemmat etusijalla, sillä hän ei halua viedä biologisen äidin roolia sijoitettuna olevan lapsen elämässä.

Jotkut Ojanteen kodissa asuneet lapset kertovat välillä kuulumisia, mutta erityisen läheisiä välejä kehenkään lapseen ei ole säilynyt.

– Tarkoitus on ollutkin kulkea vain kappale matkaa mukana. Että tämä on koti, missä nyt asutaan, mutta koti isolla K:lla on sitten jossain muualla.

Johanna Seesaron kolumni:

Peruskoulu läpivalaisuun

(K-U 19.2.2023)

Suomessa oli kenties maailman paras koulujärjestelmä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuoreesta ensimmäisestä Sivistyskatsauksesta selviää, että 1990-luvulta alkaen oppimistulokset Suomessa ovat heikentyneet ja suomalaisten koulutustason nousu on pysähtynyt.

Riittävän rahoituksen turvaaminen suomalaiseen koulujärjestelmään on tärkeää. Erilainen hankeperusteinen rahoitus istuu huonosti peruskouluun.

Raha ei kuitenkaan ratkaise kaikkea eikä kaikesta voi syyttää koronaa. Näiden kahden asian taakse vallanpitäjien on ollut helppo mennä viimeisten vuosien aika.

Julkisuudessa on esitetty lukuisia syitä suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulosten laskulle. Syitä onkin varmasti monia.

Kaikkein tärkeimpänä asiana pidän sitä, että opettajille taattaisiin riittävästi aikaa oppilaiden kohtaamisiin. Monelle lapselle ja nuorelle voi olla koko loppuelämän kannalta ratkaisevaa se, onko heillä luotettavia ja turvallisia aikuisia ympärillään. Opettajilla on tässä aivan keskeinen rooli.

Tietenkin päävastuu lasten kasvatuksesta on lasten huoltajilla, mutta elävässä elämässä kaikki ei aina suju oppikirjan mukaan.

Kaikkien lasten kohdalla on erittäin tärkeää varmistaa myös, että he oppivat suomen tai ruotsin kielen kunnolla.

Suomen kouluissa on suuri määrä lapsia, jotka eivät osaa mitään kieltä niin hyvin, että esim. luetunymmärtäminen olisi riittävän hyvällä tasolla jatko-opintoja varten.

Näkemykseni ja kokemukseni mukaan vuonna 2016 toteutettu opetussuunnitelmauudistus ei ollut kaikilta osin onnistunut.

Kauniskaan ideologia ja käytäntö eivät aina kohtaa. Pidän inkluusiota nykymuodossaan hyvin vaikeana käytännössä toteutettavaksi.

Ohjaajien ja erityisopettajien määrää yleisopetuksessa ei voida lisätä loputtomiin.

Mielestäni tarvitaan lisää erityis- ja pienryhmiä erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille. Inkluusio tarkoittaa sitä, että erityistä tukea tarvitsevat oppilaat sijoitetaan yleisopetuksen ryhmiin.

Myös puhelimet pitäisi ehdottomasti ottaa oppituntien ajaksi pois, jotta ne eivät häiritse keskittymistä.

Suomen peruskoulujen määrä on puolittunut 20 vuodessa.

Isoissa kouluissa levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä esiintyy tutkitusti enemmän kuin pienissä kouluissa ja sekin vaikuttaa oppimistuloksiin ja lasten hyvinvointiin.

Peräänkuuluttaisin systemaattista tieteellistä tutkimusta siitä, mistä kaikista syistä Suomen oppimistulokset ovat laskeneet merkittävästi vuosituhannen vaihteesta lähtien.

Ehdottaisin, että muodostettaisiin useita testiryhmiä eri kouluihin valtakunnan tasolla.

Ja näiden testiryhmien välillä kokeiltaisiin 1-3 asiaa/ryhmä (opetettaisiin jotenkin eri tavalla tai tehtäisiin asioita eri tavalla systemaattisesti jokin testiajanjakso) ja sen jälkeen verrattaisiin näiden ryhmien oppimistuloksia, kokemuksia jne.

Nähdäkseni neutraali tutkimus on ainoa tapa päästä tarkemmin selvyyteen, millä keinoilla oppimistuloksia saataisiin käännettyä taas parempaan suuntaan.

Tarvitaan peruskoulun läpivalaisu.

Kirjoittaja on tuusulalainen varavaltuutettu (Tupu).

Harva veteraani enää näkemässä – tämän puiston saaminen on Tuusulassa kestänyt lähes 20 vuotta

K-U 29.1.2023

Tanja Elina Niemi-Laurila

Sotiemme veteraaneja kunnioittavan Veteraanipuiston toteutus Hyrylään on vihdoin käynnissä.

Voi sanoa, että vihdoin, sillä vanhojen lehtitietojen mukaan tuusulalaisen Jaakko Torpan tekemästä valtuustoaloitteesta on kulunut pian 20 vuotta.

Noin tuhannen neliön suuruisen Veteraanipuiston sijainti on Klaavolantien ja Rykmentintien kulmauksessa Ilmatorjuntamuseon vieressä.

Rakennuttajahortonomi Niko Etula Tuusulan kunnasta kertoo, että alue muuntuu virkistyskäyttöön soveltuvaksi valaistuksi puistoksi penkkeineen ja istutuksineen.

Alueella on ennestään vanha tuliasema.

– Se jää sijoilleen muistuttamaan alueen viime vuosisadan historiasta, kertoo Etula.

Sen sijaan majoituskorsua ei ole tulossa, mitä toivottiin vielä pari vuotta sitten, mutta paikallisten veteraanien pettymykseksi sitä ei kunnasta luvattu.

Majoituskorsuun oli tarkoitus luoda sota-ajan ääni- ja kuvamaailmaa nykytekniikan avulla niin, että vierailijat olisivat saaneet käsityksen siitä, millaista sota-aikana oli.

– Ajatuksesta luovuttiin, muun muassa koska korsu olisi vaatinut valvontaa ja se oli ollut altis ilkivallalle, kertoo Veteraanitoimikunnan puheenjohtaja Jari Anttalainen.

Myös Klaus Winqvistin suunnittelema ja tuusulalaisen valmistajan tekemä muistomerkki on tulossa, ja se paljastetaan avajaisissa, joita vietetään keväällä, mikäli talvi suosii työntekemistä.

Ajankohta ei ole vielä selvillä, mutta yksi mahdollinen päivä olisi kansallinen veteraanipäivä 27. huhtikuuta.

Niko Etulan mukaan talvi on tähän mennessä suosinut töitä.

– Muutamia säästä johtuvia taukoja on tullut.

Puistoa on suunniteltu yhdessä kunnan kaavaosaston ja veteraaniyhdistyksen kanssa.

– Aukiolla on kaksi penkkiä, roska-astiat, infotaulu museon hallin seinään kiinnitetyistä valokuvista sekä pöytäryhmä, jossa on kaksi penkkiä ja pöytä.

Puistoon istutetaan surukuusia, sirotuomipihlajaa ja syreeniä.

– Muu kasvillisuus on pensas- ja perennaistutuksia sekä sipulikukkia. Aukion reunalle istutetaan lisäksi pesäkuusia, kertoo Etula.

Veteraaneja, heidän leskiään ja puolisoitaan ei ole enää elossa paljon: Tuusulassa on veteraaneja elossa 13, leskiä ja puolisoita 26. Veteraanien keski-ikä on yli 95 vuotta.

Alueellista perinnetyötä jatkaa Tammenlehdon Keski-Uudenmaan perinneyhdistys, joka kattaa Tuusulan lisäksi Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Pornaisten alueen.

Veteraanipuisto on Hyrylässä osa Tuusulanväylän itäisen puolen profiiliin nousua, sillä uimahallin kortteliin on valmistumassa syksyksi lukio ja kulttuuritalo Monio sekä muutaman vuoden kuluttua myös uusi sote-keskus. Uuden matkakeskuksen katu-urakasta puolestaan päätettiin joulukuussa. Oheisessa havainnekuvassa on alustavat suunnitelmat.

Veteraanipuiston urakoi VRJ Etelä-Suomi. Tontti on vuokrattu Senaatti-kiinteistöltä.

Lukijalta

Tehdään ikäihmisille yhdessä onnellista Tuusulaa

K-U 19.11.2022

Me Ikäihmiset kaipaamme turvallista arkea ja toimivia palveluja sekä monipuolisia mahdollisuuksia kokoontua ja harrastaa.

Ikäihmisenä olen huolissani, miten meidän ikääntyvien käy muuttuvassa Tuusulassa.

Tilastojen mukaan ikääntyvien määrä kasvaa rajusti Tuusulassa tulevien vuosikymmenien aikana ja viimeisimmän kunnan palveluverkkosuunnitelman mukaan ikääntyvälle väestölle on suunnitteilla Hyrylässä tilat tulevaan sote-keskukseen.

Toki niille tiloille löytyy käyttöä, mutta eivät nekään tilat yksin riitä meidän eläkeläisjärjestöjen kokoontumistilojen lisääntyvään tarpeeseen.

Eläkeläisjärjestöissä tehdään tärkeää hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä ja uskon että moni muukin kuin allekirjoittanut haluaisi olla mukana ajoissa sanomassa mielipiteensä meille ikäihmisille suunniteltaviin tilaratkaisuihin.

Eläkeläiset kokoontuvat pääasiassa päiväsaikaan kerhoihin, joten esimerkiksi kouluverkosto ei mahdollista toimintaa riittävällä tavalla.

Siksi on tärkeää, että Mäntymäki Hyrylässä on ja pysyy paikallaan ikäihmisten käytössä jatkossakin.

Uskon, että käyttäjiä riittää tulevaisuudessa sekä uuden sote-keskuksen kokoustilaan kuin Mäntymäkeenkin.

Pirjo Yltävä

eläkeläinen

Hyrylä

Tuusula sai vihdoin uuden yleiskaavan – väkiluku voisi kasvaa jopa 68 000 asukkaaseen

K-U 16.11.2022 6:40

Tanja Elina Niemi-Laurila

⁠⁠⁠⁠⁠⁠⁠Tuusula on saanut vihdoin uuden yleiskaavan, jota on työstetty kunnassa jo 13 vuoden ajan. Yleiskaava viitoittaa kasvun suuntia vuoteen 2040 saakka ja se hyväksyttiin kunnanvaltuustossa maanantaina.

Muutosesityksiä tehtiin, mutta mikään niistä ei palauttanut kaavaa uuteen valmisteluun. Muutoksia toivottiin Tuusulan puolesta -ryhmässä.

Yksi keskustelua aiheuttaneista ratkaisuista koskee Tuusulanjoentien jatketta, joka kulkisi Lahelan suunnasta itään eli Tuusulanjoentieltä Tuusulanväylälle.

Tien jatke tuli uutena mukaan, kun yleiskaavaan käsittely avattiin vuosi sitten käytyjen kuntavaalien jälkeen.

Kati Lepojärvi (tupu) esitti valtuustossa Tuusulanjoentien jatkeen poistamista vedoten muun muassa Ruotsinkylän tutkimusmetsän luonnon ja virkistysarvojen säilymiseen. Kannatettu esitys kaatui äänestyksessä äänin 30–21.

Margita Winqvist (tupu) esitti poistettavaksi neljää AO-2 merkintää Tuusulanjoentien ja Ruotsinkyläntien kiertoliittymän ympäriltä ja niiden korvaamista maisemapelto- ja maa- ja metsätalousmerkinnällä (M ja MA). Tämäkin kannatettu esitys kaatui äänin 32–19. AO-merkinnällä varaudutaan pientalojen rakentamiseen.

Jussi Salonen (tupu) esitti, että AO-1 merkintä poistetaan Tuusulanjärven länsirannalta, Paijalan koulun kohdalta olevalta alueelta ja korvataan MA-merkinnällä lukuun ottamatta alueella jo olevia asuinrakennuksia. Valtuusto päätti tässäkin äänin 33–18 jatkaa asian käsittelyä.

Yleiskaavassa asumiselle on osoitettu laajenemisalueita, ja niiden toteutumista on vaiheistettu. Yleiskaava mahdollistaa Tuusulaan jopa 68 000 asukasta. Ennuste on, että vuoteen 2040 mennessä Tuusulan väkiluku kasvaa 46 500 asukkaaseen.

Yleiskaavalla kehitetään Hyrylän ja Jokelan keskustaa. Kellokoskella maankäyttöä jää ohjaamaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

Kunta kertoo tiedotteessaan, että joukkoliikenteen runkokäytävien varsia tiivistetään asuinkerrostalokorttelivaltaisiksi ja että pientaloalueita osoitetaan ennen kaikkea taajamien laitamille.

– Yleiskaavassa korostuvat erityisesti monimuotoiset asuinalueet, keskustojen kehittäminen, kunnan elinkeinoelämän ja palveluiden toimintaedellytyksien parantaminen, liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistäminen sekä varautuminen merkittäviin uusiin raideyhteyksiin, sanotaan tiedotteessa.

Huomioon on otettu myös muun muassa luonnon monimuotoisuus ja virkistysalueiden riittävyys.Uutta työpaikkarakentamista on osoitettu Itäväylän varrelle ja Kaakkois-Tuusulaan. Vantaan kuntarajan tuntumaan Senkerin-Kiilan alueelle mahdollistetaan kiertotaloustoimintoja ja maa-ainesten läjitystä. Kaavassa varaudutaan myös Lentorataan ja Tallinna-tunneliin, jotka ovat valtakunnallisia liikennehankkeita.

Luonnonsuojelualueiden kooksi esitetään yleiskaavassa noin 240 hehtaaria. EU:n biodiversiteettistrategian mukaan tavoitteena on, että vuonna 2030 tiukasti suojeltuja alueita on 10 prosenttia pinta-alasta.

Lisäksi kaavassa on korvamerkittynä sl-, luo- ja ge -rajauksilla alueita, joissa arvokas luonto pitäisi huomioida.

Kaikki arvokkaat luontokohteet on kerätty yleiskaavan luontoliitteeseen, jossa kerrotaan, millaista luontoa rajauksen avulla pyritään säästämään.

Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Kaavassa sovitetaan yhteen eri toimintoja, kuten missä on tulevaisuudessa asutusta, missä palveluja ja työpaikkoja ja virkistysalueita.

Yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista, sen pohjalta ei vielä rakenneta.

Yleiskaavaan voi tutustua tarkemmin verkossa osoitteessa https://www.tuusula.fi/yleiskaava.

Kaava-aineisto on tulossa lähipäivinä karttapalveluun https://kartta.tuusula.fi/

Lukijalta

Pitkä ja kivinen tie läpi tutkimusmetsän

K-U 13.11.2022 21:26

Maanantai-iltana 14.11. Tuusulan kunnanvaltuusto käsittelee pitkän prosessin jälkeen Tuusulan yleiskaavaa 2040.

Viranhaltijat ovat tehneet ansiokkaan pohjatyön. He ovat huomioineet yleiskaavaan tulleita lukuisia muistutuksia ja lausuntoja ja muokanneet yleiskaavaehdotusta näiden perusteella.

Mutta yhteen yleiskaavaehdotukseen nostettuun kirjaukseen he eivät voineet enää vaikuttaa, vaikka sen vastustus toistui lukuisissa muistutuksissa sekä alueen maanomistajien ja viranomaisten sekä yhdistysten kannanotoissa. Heidän kätensä olivat sidotut. Miten tähän on tultu?

Tutkimusmetsän tarina alkoi omalta kohdaltani kymmenisen vuotta sitten, kun löysimme perheeni kanssa tämän ihmeellisen satumetsän yli satavuotisine uniikkeine puulajeineen, joita sinne on tuotu maailman monesta kolkasta Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusprojekteihin.

Löysimme metsän siimeksestä pulppuavan lähteen ja hienon rotkon, johon pari vuotta sitten Metla rakennutti kuntoportaat. Metsästä tuli henkireikäni - niin arvokas asia, että sitä haluaa puolustaa kaikin keinoin.

Tutkimusmetsää esitettiin hiljattain myös monen eri tahon koordinoimaksi virkistysmetsähankekohteeksi Sarvikallion tapaan.

Tämä kuulosti meistä metsän ystävistä loistavalta. Mutta tämä suunnitelma tyssäsi alkumetreilleen. Mistä on kyse?

Ruotsinkylän tutkimusmetsään on vuosien varrella virinnyt ja toteutunut erilaisia suunnitelmia laidasta laitaan, tutkimus- ja virkistyskäytöstä asumiskäyttöön.

Asuntoja ei metsään tehty, mutta suunnitelma tiestä metsän ja tämän upean rotkon läpi on edennyt Tuusulan päätöksenteossa.

Viranhaltijat ja alueen liikennettä ja maankäyttöä tarkastelleet ulkopuoliset asiantuntijat eivät tieyhteyttä kannattaneet.

Se olisi yksinkertaisesti liian kallis, menisi halki luonto- ja virkistysarvoiltaan korvaamattomien metsämaiden sekä halkoisi Metlan ja Luonnonvarakeskuksen satavuotiset tutkimusalueet, joilla tutkimusta oli myös suunniteltu jatkettavan ainakin 2090-luvulle saakka.

Tuusulanjoentien jatke loisi läpiajoyhteyden Hämeentieltä Tuusulanväylälle ja toisinpäin, mikä lisäisi liikenneturvallisuuden haasteiden kanssa painiskelevan Lahelan alueen läpiajoliikennemääriä merkittävästi.

Viranhaltijoiden vahvoista argumenteista sekä Elyn, Metlan ja Luonnonvarakeskuksen vastustuksesta huolimatta kuntakehityslautakunta yritti nostaa tieyhteyden maakuntakaavaan, jota minä ja 24 muuta valtuutettua vastustimme vuonna 2018 valtuustossa.

Viranhaltijat poistivat tieyhteyden kuitenkin yleiskaavaehdotuksesta. Kallis tiehanke ei yksinkertaisesti kannattanut. Se palvelisi vain paikallista maankäyttöä ja maksaisi kunnalle liikaa.

Samalla viranhaltijat olivat suunnitelleet yleiskaavaan Lahelanorren linjausvaihtoehdot ja Kehä IV- ja sen rinnakkaiskatusuunnitelmat etenivät, joten sekä Lahelan asukkaiden että rekkaliikenteen reittivaihtoehdot olivat paranemassa. Tietä tutkimusmetsän läpi ei tarvittu.

Mutta sitkeästi tiesuunnitelma vain eteni. Kuntakehityslautakunta esitti tieyhteyttä toistamiseen yleiskaavaehdotukseen ja siitä äänestettiin lopulta 31.10.2022 kunnanhallituksessa.

Neljä kolmestatoista hallituksen jäsenestä vastusti tietä metsän läpi, joten se eteni valtuuston päätettäväksi.

Nyt valtuuston kokouksessa tielinjauksesta äänestettäessä mitataan siis valtuutettujen arvojen ja toisaalta poliittisen ryhmäpaineen painoarvo.

Suunnitelma Rykmentinpuiston metsän tiiviistä rakentamisesta puistoksi on huolettanut kuntalaisia ja useita meistä valtuutetuista. Nyt näemme, ulottuvatko huolet Ruotsinkylään.

Ketkä valtuutetuista haluavat puolustaa luontoa, metsää, viranomaisia ja maanomistajia, yleiskaavaa valmistelleiden viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä, sekä lukuisia kuntalaisia ja Ruotsinkylän tutkimusmetsän ystäviä yli kuntarajojen?

Kati Lepojärvi

kunnanvaltuutettu (Tupu)

Tuusula

Tuusulassa kirkkovaltuustoon valitaan 33 jäsentä. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 8.–12.11. ja varsinainen vaalipäivä 20.11. Kuva: Anton Soinne

Katso tästä, ketkä ovat ehdokkaina seurakuntavaaleissa Tuusulassa – ehdokkaita kaikkiaan 107

K-U 27.9.2022 

Tanja Elina Niemi-Laurila

Seurakuntavaaleissa on Tuusulassa kaikkiaan 107 ehdokasta eli hieman enemmän kuin neljä vuotta sitten, jolloin ehdokkaita oli 104.

Aiemmin Keski-Uusimaassa kerrottiin, että ehdokkaita olisi ollut hieman vähemmän, mutta pari ehdokaslistaa oli jäänyt katveeseen ja luku tarkentui.

Seuraavassa on lueteltuna Tuusulan ehdokkaat ehdokaslistoittain. Suluissa on viime vaalien ehdokasmäärät:

Kirkko keskellä arkea, 16 ehdokasta, (18): Berit Haglund, Antti Heikkilä, Esa Heikkilä, Timo Huhtaluoma, Jukka Kaikkonen, Taina Ketvel, Marjut Kylliäinen, Uolevi Laakso, Mikko Laapotti, Salme Nepponen, Birgit Pasanen, Erja Sarenius-Salmenkivi, Aune Savolainen, Soile Seuna, Eila Tidenberg ja Martti Väyrynen.

Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat, 18 ehdokasta (19): Aki Aaltonen, Pertti Airikka, Tia Arhamaa, Jori Enroth, Jyrki Fagerlund, Jari Hagström, Kimmo Huuhtanen, Jaana Jäntti, Marju Karlsson, Satu Kumpulainen, Mauno Lehtinen, Krista Pirttinen, Timo Pitkänen,Terhi Raatesalmi-Salonen,Jorma Sulander, Maila Tikkanen, Heli Udd ja Niina-Liisa Åhs.

Tulkaa kaikki Tuusula, 8 ehdokasta (6): Outi Huusko, Ulla Siimes, Sanna Tuhkunen,Emmi Vehkanen, Annika Lappalainen, Eeva-Liisa Nieminen, Marianna Simo ja Satu Koskimaa.

Tuusulan puolesta, 17 ehdokasta, (18): Kaisa Aitlahti, Marko Ceder, Irma Jokinen, Jenni Kangasmäki, Raili Keränen-Pantsu, Anita Lindqvist, Toni Luode, Markus Meckelborg, Sari Nevalainen, Liisa Palvas, Katja Pietilä-Virtanen, Jussi Salonen, Johanna Seesaro, Veikko Seuna, Mari Taiveaho, Cecilia Veikkolainen ja Hanna Warro.

Yhdessä eteenpäin, 25 ehdokasta (31): Ilkka Ertimo, Erik Hartman, Tarja Hartman, Teemu Hemmi, Anne Häkkinen, Seppo Hämäläinen, Keimo Joensuu, Leena Jokinen, Sanni Juvonen, Leena Jäntti, Kari Kinnunen, Kirsi Korpaeus, Pekka Laakso, Sanna Lehtonen, Jessica Leppo, Kaj Malmlund, Tero Mustala, Sakari Mäkinen, Ville Raevuori, Sari Rinne, Pekka Ruotsalainen, Nina Salmela, Esa Ukkola, Lauri Untamo ja Ulla Välipakka.

Yhdessä toimien, 23 ehdokasta (12): Lea Ahonen, Tiina Haapalainen, Heikki Halme, Riina Halme, Arto Kivistö, Markus Pylkkänen, Matti Rytkölä, Jussi Saari, Kari Sillman, Liisa Sirén, Altti Torkkeli, Ritva Kyllänen, Kirsti Timonen, Arja Turtiainen, Stiina Laukkonen, Pekka Sormunen, Arja Sandholm-Kampman, Kirsi Loponen; Leo Hiltunen, Sirpa Viiru, Heikki Leinonen, Outi Saari ja Aku Vehkanen.

Yli 600 lapsen Kirkonkylän kampus sai lähtölaukauksen Tuusulassa – aikakapseliin sujautettiin pala puretusta vanhasta koulusta

(K-U 10.6.2022)

Kuva: Kansliapäällikkö Virpi Lehmusvaara ja sivistysjohtaja Tiina Simons muurasivat kampuksen peruskiven yhdessä oppilaiden kanssa. SAUVO JYLHÄ

Anne Sirvio

Etelä-Tuusulaan entisen Kirkonkylän koulun alueelle rakentuvan kampuksen peruskivi muurattiin torstaina juhlavissa tunnelmissa ja aurinkoisessa säässä.

Tuusulan kunnan pormestarin Kalle Ikkelän (kok.) tervehdyksen lisäksi kampuksella kuultiin apulaispormestari Tuija Reinikaisen (Tupu) puhe, jossa hän muisteli Kirkonkylän koulun alkutaipaletta 57 vuotta sitten. Painopiste oli silloin koulun keittiössä.

– Ohjeistuksen mukaan margariini piti vaihtaa voihin ja lapsille piti tarjota maitoa aterialla viitenä päivänä viikossa.

– Tuleva kaksikielinen kampus tulee tarjoamaan asukkaillemme enemmän palvelumahdollisuuksia ja lisäämään entisestään Tuusulan kunnan houkuttelevuutta kaksikielisten perheiden asuinpaikkana, arveli tilaisuuden avannut Ikkelä.

Peruskiveen kätkettiin teräksinen lieriö, aikakapseli, johon säilöttiin tulevaisuuden tuusulalaisille tietoa tämän päivän Tuusulasta.

Kapseliin sujautettiin vieraiden nähden muun muassa päivän Keski-Uusimaa, pala purettua entistä koulurakennusta ja uuden rakennuksen piirustukset. Lisäksi tulevat kampuksen käyttäjät, Kirkonkylän ja Klemetskogin koulut, olivat ideoineet säiliöön sijoitettavia esineitä jälkipolvien ihmeteltäviksi.

Kampukselle asettuvat suomenkieliset ja ruotsinkieliset alakoulut sekä päiväkoti, jossa annetaan varhaiskasvatusta sekä suomen että ruotsin kielellä.

Kampus toimii asukkaiden kohtaamispaikkana koulun ja päiväkodin aukioloaikojen ulkopuolella. Kirkonkylän kampus valmistuu kesään 2024 mennessä, ja se otetaan käyttöön elokuussa 2024.

Koulurakentamiseen erikoistunut Lujatalo Oy valittiin loppuvuonna 2021 Kirkonkylän kampuksen pääurakoitsijaksi. Rakennusurakan arvo on lähes 21 miljoonaa euroa ja koko hankkeen arvo noin 25 miljoonaa euroa.

Lujatalon toimitusjohtaja Harri Savolainen kertoi, että koulukampukset ovat rakentamisen trendi kaikkialla Suomessa.

Tällä hetkellä materiaalien saamisen eteen joutuu tekemään tosissaan töitä, sillä niitä on osattava tilata hyvissä ajoin ja pystyttävä myös varastoimaan.

– Toimitusajat ovat pidentyneet, mikä tekee ennakoinnista entistäkin tärkeämpää.

Työtä riittää etenkin Uudenmaan alueella.

– Meillä on työn alla myös Puotilan koulukampus ja Hyvinkäällä terveydenhuollon oppilaitos.

Muuttovoittoisessa Tuusulassa koulujen rakentamisen tarve on tällä hetkellä valtava. Kirkonkylän kampuksen lisäksi käynnissä on kulttuuritalo Monion kampuksen rakentaminen. Martta Wendelin -päiväkoti on viimeistä silausta vaille käyttövalmis.

Tulossa on myös Riihikallion, Rykmentinpuiston ja Lahelan monitoimikampus sekä Jokelan koulukeskus.

Kiertotaloutta

Kampus korvaa nykyisen Kirkonkylän koulukiinteistön ja Mattilan päiväkodin.

Yhdessä Päiväkoti Martta Wendelinin kanssa kampus korvaa myös joitakin Etelä-Tuusulasta poistuvia päiväkotikiinteistöjä. Uudisrakennuksesta löytyvät tilat yli 400 oppilaalle ja 200 päiväkotilapselle.

Kampuksen rakentamisessa edistetään kiertotaloutta. Koulukiinteistön purkumateriaali käytetään soveltuvin osin hyödyksi, kun tontille rakennetaan meluvalli.

Sisäilmaongelmien takia kokonaan puretun vanhan koulun pihalla on useita vanhoja puita, jotka pyritään säästämään mahdollisuuksien mukaan.

Oppilaat ovat opiskelleet pääosin väliaikaisissa tiloissa vanhan koulun pihalla.

Väistötilat ovat toiminnassa uudisrakennuksen rakentamisen ajan.

Koulutontin pohjoispuolella sijaitsee golfkenttä, länsipuolella Järvenpääntie ja eteläpuolella

Tuusulantie.

Pihalla on vuonna 2015 rakennettu monipuolinen ja hyvässä kunnossa oleva lähiliikuntapaikka, joka säilytetään. Se myös toimii koulun välituntipihana.

Kiista Tuusulan kunnantalon kohtalosta jatkuu – kunnan lausunto ei kelvannut ely-keskukselle, pormestari ei anna periksi suojelukiistassa

(K-U 9.6.2022)

Kuva: Tyhjän kunnantalon ylläpito aiheuttaa Tuusulan kunnalle ja veronmaksajille mittavia kustannuksia. Arkistokuva. SAUVO JYLHÄ

Ely-keskus piti Tuusulan kunnan lausuntoa epäselvänä. Kunta ei peräänny purkuaikeissaan.

Tuukka Kainulainen

Jupakka Tuusulan entisen kunnantalon ympärillä sai jatkoa tänä keväänä, kun Uudenmaan ely-keskus pyysi Tuusulan kunnalta lausuntoa kunnantalon suojeluesityksestä ja Museoviraston lausunnoista. Kunnanhallitus antoi alkuperäisen lausuntonsa 2. toukokuuta. Ely-keskus piti kuitenkin lausuntoa liian epäselvänä, minkä takia kunnanhallitus täydensi lausuntoaan maanantaina 6. kesäkuuta.

Kunnanhallitus pitäytyy kannassaan ja vaatii edelleen arkkitehti Arto Sipisen suunnitteleman rakennuksen purkamista.

Puretun kunnantalon tilalle tulisi uudisrakentamista. Hyrylän keskustan yleissuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu vähintään kuusikerroksisia taloja, jotka olisivat pääosin asumiskäytössä.

Tuusulan kunta on vaatinut talon purkamista muun muassa sisäilmaongelmiin vedoten.

Vuonna 1980 valmistuneelle kunnantalolle myönnettiin lainvoimainen purkulupa elokuussa 2018. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ely-keskus ei tuolloin reagoinut purkuaikeisiin. Tuusulan kunnan johtoryhmä päätti helmikuussa 2019, että kunnantalon tiloista luovutaan.

Lokakuussa 2020 jätetty Raimo Stenvallin (Tupu) valtuustoaloite ja adressi rakennuksen säilyttämisen puolesta eivät tuottaneet tulosta. Vuoden 2020 joulukuussa jupakassa tapahtui kuitenkin käänne, kun Tuusula-seura jätti rakennussuojeluesityksen Uudenmaan ely-keskukselle. Esitys hyväksyttiin rakennusperintölain nojalla.

Kunnantalolla ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Kalle Ikkelä

Tämän jälkeen Tuusulan kunta ja Uudenmaan ely-keskus ovat vääntäneet kättä entisen kunnantalon kohtalosta. Tällä hetkellä kaksi vuotta tyhjillään ollut rakennus on ely-keskuksen päätöksellä vaarantamiskiellossa.

Tuusulan pormestari Kalle Ikkelä (kok.) toimi lausuntoasian esittelijänä. Kunnanhallitus hyväksyi purkamista vaativan esityksen maanantaina äänin 8–4, yhden jäsenen poissaollessa. Vielä toukokuussa kunnanhallitus kannatti purkamista äänin 10–3.

Tuusulan kunnan kanta on, että entistä kunnantaloa ei tule suojella rakennusperintölain nojalla.

– Kunnantalolla ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, Ikkelä perusteli päätösehdotuksessaan.

Kunnan mukaan purkaminen olisi perusteltua myös keskustan kehittymisen, elinvoiman ja tulevien maankäytöllisten tarpeiden näkökulmasta.

– Lisäksi on todettava, että kuntien julkista rakennuskantaa ja niiden ympäristöä on voitava tarvittaessa uudistaa. Hyrylän keskustassa on tarve uudistaa rakennuskantaa ja muuttaa kortteleiden käyttötarkoituksia, jotta elävyys ja elinvoima kehittyvät.

Ikkelän mukaan kunnantaloa vaivaavat sisäilmaongelmat ja vanhentunut talotekniikka tekevät rakennuksesta käyttökelvottoman. Kunnantalon tilat eivät myöskään vastaa käyttäjien tarpeita.

– Mikään kunnantalon sisällä ei vastaa nykyisiä työnteon tarpeita. Varsinkin sisäilmahaasteiden korjaaminen olisi todella kallista. Sisäilmaremontin onnistumisesta ei ole mitään takeita. On epävarmaa, saataisiinko rakennusta siltikään kuntoon.

Uudenmaan ely-keskus ratkaisee kunnantalon kohtalon näillä näkymin ensi syksynä. Mikä merkitys ely-keskuksen suojelupäätöksellä olisi?

– Arvioimme tilanteen uudestaan, mikäli tällainen päätös tulee, Ikkelä sanoo.

Kunnanhalllitus on jo pitkään peräänkuuluttanut suojelukysymyksen pikaista käsittelyä. Tyhjän rakennuksen ylläpito aiheuttaa kunnalle ja veronmaksajille mittavia kustannuksia. Vuonna 2020 entisen kunnantalon ylläpitokustannukset olivat lähes 150 000 euroa.

Mitä pormestari ajattelee siitä, että entisen kunnantalon suojelutarvetta selvitellään vielä neljä vuotta lainvoimaisen purkuluvan jälkeen?

– Onhan se vähän erikoista, jos rakennus saa purkupäätöksen, ja vasta sen jälkeen tutkitaan, pitäisikö rakennusta suojella. Suojelukysymys olisi pitänyt tutkia jo purkupäätöksen yhteydessä. Nyt käsittely pitkittyy tarpeettomasti, Ikkelä päivittelee.

"Oppilashuolto ei toimi" – Kalliomaan sairaalakoulu on ollut ilman terveydenhoitajaa kaksi kuukautta ja vajetta on myös Tuusulan muissa kouluissa

Kuva: Uuden hyvinvointialueen järjestäytyminen ja organisoiminen ottaa aikansa, mutta lapset ja nuoret eivät voi odottaa. Tärkeiden palvelujen tulisi toimia siirtymäajan aikanakin. OUTI PAAPPANEN

Tanja Elina Niemi-Laurila

Tuusulan kasvatus- ja sivistystoimen lautakunta on tehnyt huolikannanoton oppilashuollon ja varhaiskasvatuksen tilanteesta.

24.5. päivätyssä huolikirjeessä kerrotaan, että tällä hetkellä viisi oppilaitosta Tuusulassa ovat ilman kouluterveydenhoitajaa, mikä tarkoittaa että noin 1200 oppilaasta vailla tukipalveluja on yli viidennes.

Lisäksi ilman kouluterveydenhoitajaa ovat Kalliomaan sairaalakoulu sekä Keudan oppilaitos Tuusulassa.

Lautakunnan kirjeen ovat allekirjoittaneet puheenjohtaja Tuija Reinikainen (tupu) sekä varapuheenjohtaja Kari Kinnunen (kok.).

Reinikainen korostaa, että se on hyväksytty lautakunnassa yksimielisesti yli puoluerajojen.

– Tämä lähti siitä, kun olemme sivistysjohtaja Tiina Simonsin kanssa systemaattisesti kiertäneet kouluissa ja päiväkodeissa ja sieltä on tullut selkeää viesti siitä, että oppilashuolto ontuu ja varhaiskasvatuksessa toiminta- ja puheterapian puuttuminen nousee toistuvasti esiin, samoin kohtuuttoman pitkät jonotusajat perhepalveluihin, kertoo Reinikainen.

Koululaisille tutut kasvot lähtevät muihin työpaikkoihin.

Reinikainen näkee, että uuden hyvinvointialueen organisoiminen ja keskeneräisyys huolettavat työntekijöitä, jotka alkavat miettiä sitten muita vaihtoehtoja.

– Esimerkiksi Riihikalliossa meillä oli kymmenen vuotta hyvä terveydenhoitaja, joka siirtyi yksityiselle.

– Toimintatapamuutos näkyy ja siitä ei ole käyty niin laajaa keskustelua kuin olisi pitänyt, arvioi Reinikainen hyvinvointialueihin siirtymistä.

Huolikannanotto on lähetetty laajalti päättäjille: Keusoten ja aluehallinnon hallituksille ja valtuustoille sekä Tuusulan kunnanhallitukselle ja valtuustolle.

EU-tutustumismatkalla Hyrylän omakotiyhdistyksen kanssa ollut ja sieltä puhelimitse tavoitettu Reinikainen oli kuullut, että Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston seminaarissa olevat olivat sen jo saaneet. Seminaaria vietettiin torstaina ja perjantaina Gustavelundissa.

Huolikannanotossa kirjoitetaan muun muassa, että Keusoten alueella on syytä kiinnittää huomiota siihen, että lapsiperheiden kotipalvelua, perhetyötä, vanhemmuuden tukea, eroauttamista, tukiperheitä ja tukihenkilöitä on riittävästi saatavilla ja silloin, kun avun tarve on.

Tuusulassa osasta kouluja puuttuu paitsi kouluterveydenhoitajia, myös koulukuraattoreja ja koulupsykologeja. Koulupsykologit ja -kuraattorit ovat vielä kuntien listoilla ja ovat hekin siirtymässä Keusoteen ensi vuoden alussa.

Tuusulaan on tulossa Keusoten alueen toinen täyden palvelun perhekeskus, johon kohdistuu isot odotukset.

Keusoten johtavat asiantuntijat eivät vielä olleet saaneet Tuusulan sivistyslautakunnan kannanottoa käsiinsä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon esimies Saija Numari pyysi sen toimittajalta nähtäväkseen.

– En osaa sanoa yksiselitteistä syytä siihen, miksi Tuusulaan on ollut haasteellista saada rekrytoitua terveydenhoitajia. Kaikki tietävät, että terveydenhoitajista ja sairaanhoitajista on pulaa koko maassa, sanoo Numari.

Hän kertoo, että esimerkiksi Kalliomaan koulu on ollut ilman terveydenhoitajaa noin kaksi kuukautta.

– Alkuvuodesta vaje on Keusoten alueella ollut iso, mutta nyt on enää kahden terveydenhoitajan vaje Tuusulassa. Rekrytoimme koko ajan ja tässä on onnistuttu hyvin vaikka vajetta on edelleen Tuusulassa, hän lisää.

Johanna Seesaron kolumni: Havaintoja kouluterveyskyselystä

(K-U 16.5.2022)

Kouluterveyskyselyn 2021 perusteella lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa on heikentynyt viime vuosina, vaikka suurin osa onkin edelleen tyytyväisiä elämäänsä. Tytöistä ahdistuneisuutta koki 30 %. Pojilla vastaava luku oli 8 %. Myös yksinäisyyden tunne oli lisääntynyt kahden vuoden takaisesta mittauksesta.

Ilahduttavaa kyselyn tuloksissa oli erityisesti se, että verrattuna vuoteen 2008 keskusteluyhteys omien vanhempien kanssa koettiin selkeästi paremmaksi.

Yläasteikäisistä noin puolet piti keskusteluyhteyttä vanhempiinsa hyvänä. Hyvää oli myös se, että alkoholin humalahakuinen juominen oli selkeästi vähentynyt viimeisen 10 vuoden aikana.

Koulukiusaamisen nollatoleranssista on puhuttu jo vuosia, mutta siitä huolimatta siinä ei kyselyn mukaan ole tapahtunut kovinkaan merkittävää laskua.

Edelleen n. 8 % yläasteikäisistä nuorista koki koulukiusaamista viikoittain.

Kyselyn tuloksista ei selviä tarkkaan syitä muutoksille. Jatkossa toivoisin, että pahoinvointia kokevilta nuorilta kysyttäisiin myös, osaavatko he eritellä syitä sille. Olisi tärkeää tunnistaa itse syyt, jotta osattaisiin myös auttaa oikein.

Oman kokemukseni perusteella olen huomannut, ettei lasten ja nuorten hyvinvoinnin heikkeneminen ole seurausta pelkästään koronasta, vaikka sillä onkin merkittävää vaikutusta asiaan. Nuoret kokevat stressiä ja ahdistusta myös esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, ulkonäöstä, opiskelumenestyksestä ja turvallisuusuhkista.

Suomen kouluissa panostetaan kyllä oppilashuoltoon, mutta sekään ei yksin riitä. Pitää olla myös riittävän nopea pääsy erikoissairaanhoitoon tarvittaessa.

Ennaltaehkäisevissä toimissa korostan opettajan roolia. Opettaja on monesti se henkilö, joka ne lapsen ensioireet kohtaa ja jonka ne täytyisi osata tunnistaa. Omat opettajat ovat yleensä niitä tuttuja ja turvallisia aikuisia lapsille ja nuorille.

Opettajille pitää taata työrauha, jotta he voivat keskittyä ydinasiaan eli opettamiseen ja oppilaiden kohtaamisiin.

On tärkeää, että opettajilla olisi riittävästi aikaa myös keskustelulle oppilaiden kanssa.

Se lisäisi yhteenkuuluvuuden tunnetta ja helpottaisi monia, kun mieltä askarruttavista asioista voisi puhua tutussa ryhmässä tutun aikuisen johdolla.

Kirjoittaja on tuusulalainen varavaltuutettu (Tupu).

Tuusula tekee kunnianhimoista kolmikerroksista puulukiota ja kulttuuritaloa – "Hirsien laitto on mennyt mallikkaasti"

(K-U 12.9.2022)

Kuva: Arkkitehti Mikki Ristola. SAUVO JYLHÄ

Tanja Elina Niemi-Laurila

Raimo Stenvall (tupu) ja - moni muukin - harmitteli sitä, ettei Monioon ole tulossa pysäköintitilaa. Siitä tingittiin. Naapuriin kaavaillaan kuitenkin matkakeskusta.

Tuusulan tuleva ylpeydenaihe, Monio, kohoaa näkyvällä paikalla Tuusulanväylän varrella Hyrylässä. Sääsuoja peittää vielä ison osan rakennelmaa, mutta näyttävä julkisivu rakennuksen koillispuolella on jo hahmottunut.

– Ihana puuntuoksu!

– On tämä uniikki.

Kommentit on kuultu, kun Tuusulan kunnanhallitus ja johtoryhmä kävivät maanantaina tutustumiskierroksella. Ensin puettiin parakissa päälle kypärät, turvakengät, turvaliivit ja suojalasit.

Vastaava mestari Mika Sairanen toivotti tervetulleeksi kierrokselle: tilat ovat alkaneet hahmottua.

Monio on Tuusulan historian suurin rakennushanke. Rakentamispäätös tehtiin hyvään aikaan. Nyt hintataso olisi jo toista luokkaa ja materiaalien hankinnassa voisi olla haasteita. Sairanen ei ainakaan tällä hetkellä tuntunut olevan huolissaan Ukrainan sodan tuomista vaikutuksista Monion aikataululle.

Monion harjakattoiset "hirsitalot" - joita on kuusi – rakentuvat kahdessa osassa.

– Varuskunnan puolella olevissa on jo lämmöt päällä, kertoi arkkitehti Mikki Ristola, joka oli myös johdattamassa joukkoa.

– Hirsien laitto on mennyt mallikkaasti, hirret on valmiiksi työstetty ja nostettu täällä paikoilleen, hän kuvailee.

Puu on Pudasjärveltä.

Kolmeen kerrokseen rakennettu hirsikoulu on ainutlaatuinen hanke koko Suomessa. Kansliapäällikkö Virpi Lehmusvaara kertoo, että Hyvinkäälle valmistui lukio- ja opistotalo Kipinä, mutta Monion kaltaisia uusia lukioita ei ole rakenteilla.

Monion toivotaan lisäävän oman paikkakunnan lukion vetovoimaa. Tuusulassa peruskoululaisista 58 prosenttia jatkaa lukio-opintoihin. Järvenpään ja Helsingin erikoislukiot vetävät tuusulalaisia, mutta Monion myötä vallinnaisaineiden valikoima paranee, kertoo opetuspäällikkö Markus Torvinen.

Tuusulan lukio on jatkossakin kolmessa toimipisteessä: Hyrylässä, Jokelassa ja Kellokoskella.

– Monion valmistuttua Hyrylän toimipiste jää perusopetuksen käyttöön, kertoo rehtori Seppo Kärpänen.

Kärpänen odottaa Monion valmistumista innostuneena ja on valmistautunut siihen, että ainutlaatuinen arkkitehtoninen rakennus ja koulusapluuna kiinnostavat lukuisia vierailijoita.

Saman katon alle muuttavat lukion lisäksi Tuusulan Opisto, kuvataidekoulu sekä Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto.

Kokoontumisiin, esiintymisiin ja liikuntaan löytyy erilaisia tiloja kuntalaisia varten. Kierroksen loppupuolella oltiin juhlasalissa, jonne mahtuu noin 550 henkeä. Ilmoille heitettiin, että olisiko tämä sopiva tila jatkossa kunnan itsenäisyyspäiväjuhlille.

Pataljoonantien varrella on varuskunnalle kuuluneita suojeltavia rakennuksia.

Grafiikassa näkyy Monion lisäksi myös mitä muuta uimahallin kortteliin on kaavailtu eli paikalle sijoittuvat matkakeskus, uusi terveyskeskus ja perhekeskus. Näiden jatkosuunnittelu on etenemässä uuden hyvinvointialueen johdolla, mutta varsinaista rakentamispäätöstä ei vielä ole, kertoo pormestari Kalle Ikkelä (kok.).

Pataljoonantien varrella säilyy suojeltavia rakennuksia. Tuusulan museolta saadut tiedot kertovat, että Monion pihaliittymän oikealla puolella oleva isompi tiilirakennus on ollut varuskunnan sairaalana, mutta on alun perin rakennettu leipomoksi 1914. Pienempi tiilirakennus pihaliittymässä on ollut kengityspaja ja rakennettu 1915.

Monion vaiheita

Suunnittelukilpailu ratkesi tammikuussa 2018. Palkintolautakunta nimesi voittajaksi ja jatkokehittelyn pohjaksi työn "Monikko". Voittaneen ehdotuksen takana olivat: Aarti Ollila, Ristola Arkkitehdit Oy sekä arkkitehdit Erkko Aarti, Kuutti Halinen, Mikki Ristola, Arto Ollila ja tekniikan kandi Meri Wiikinkoski.

Hinnaksi arvioitiin tässä vaiheessa 23,2 miljoonaa euroa.

Alkoi suunnitelman jatkokehittely budjetin raamien puitteissa.

Valtuusto hyväksyi suunnittelun jatkamisen kesäkuussa 2018. Hinta-arvio oli noussut 26,8 miljoonaan euroon.

Valmistumistavoite oli Tuusulan asuntomessut 2020.

Rakentaminen käynnistyi kuitenkin vasta kesällä 2021.

Urakan voitti Lujatalo. Toisena tarjoajana oli YIT. Urakan hinta on 27 miljoonaa euroa.

Peruskivi muurattiin syyskuussa 2021.

Monio valmistuu syyslukukaudeksi 2023.

Tupulaisilta vaihtoehto kunnantalon purulle – mutta se ei sovi uusiin visioihin Hyrylän keskustasta

(K-U 4.5.2022)

Sisäilmaongelmat ajoivat viraston ihmiset evakkoon Tuusulan kunnantalolta ja sen jälkeen rakennuksen kunnosta ja peruskorjaustarpeesta on oltu montaa mieltä. Arkistokuva. SAUVO JYLHÄ

Tanja Elina Niemi-Laurila

Tuusulan kunta ei aio perääntyä siitä päätöksestä, että Hyrylän keskustassa tyhjilleen jäänyt kunnantalo puretaan pois.

Maanantaina koolla ollut kunnanhallitus päätti vastineesta Museovirastolle äänestyksen jälkeen äänin 10–3.

Tupun poliitikot esittivät muuta.

Tuija Reinikainen teki Raimo Stenvallin kannattamana muutosehdotuksen, joka ei mennyt läpi.

Esitys oli, että kunnantalolle tehdään perusteellisen kuntotutkimus sekä peruskorjaussuunnitelma ja rakennus korjataan uusiokäyttöön.

– Kunnantalosta voidaan saada vaikkapa taidemuseo- ja kulttuuritalo, johon mahtuu niin yritystoimintaa kuin kunnan omaa toimintaa. Kunnantalo olisi oiva paikka myös uusille kirjastotiloille, puhumattakaan museon kokoelmista tai merkittävästä ja arvokkaasta taidekokoelmastamme, jotka on jouduttu pitämään vuosikausia varastoituna tilojen puutteen takia, todettiin muutosehdotuksessa.

Arkkitehti Arto Sipisen (1936–2017) suunnittelema rakennus on ollut tyhjillään kaksi vuotta.

Rakennus on Uudenmaan ely-keskuksen päätöksellä vaarantamiskiellossa rakennusperintölain nojalla. Elyltä odotetaan päätöstä syksyllä.

Pormestari Kalle Ikkelä (kok.) on aiemmin vahvistanut, että tavoite on purkaa talo ja rakentaa paikalle uutta.

Hyrylän keskustan yleissuunnitelmassa tavoitteeksi on asetettu vähintään kuusikerroksisia taloja, jotka olisivat pääosin asumiskäytössä.

Tuusula suunnitteli Hyrylän Mäntymäelle uutta käyttöä – Ikäihmisten neuvostossa asiasta nousi iso äläkkä

(K-U 3.5.2022)

Hyrylän Eläkeläisiä Tuusulan Ikäihmisten neuvostossa edustava Pirjo Yltävä ei ole ainoa Mäntymäen vakiovieras, jolta menivät yöunet, kun huhut tutun seuratalon ottamisesta muuhun käyttöön alkoivat velloa. Kuva: ANTON SOINNE

Riitta Suomalainen

Maaliskuussa alkoi kuulua huhuja, että Tuusulan kunta olisi ottamassa seuratalo Mäntymäkeä uuteen käyttöön. Taloon oltiin siirtämässä nuoria aikuisia palveleva Ohjaamo, joka tarvitsee uuden toimintatilan, kun Hyrylän ostoskeskus puretaan.

– Meillä eikä tiettävästi muillakaan Mäntymäkeä käyttävillä ollut asiasta aavistustakaan, Hyrylän Eläkeläisiä Ikäihmisten neuvostossa edustava Pirjo Yltävä kertoo.

Hyrylän Eläkeläiset ei ole ainoa yhdistys, jolla on Mäntymäessä vakiovuoro. Lisäksi taloa varataan satunnaiseen käyttöön.

– Mäntymäki on vanhemmalle väelle hyvä paikka. Talo on sopivan kokoinen ja sen sijainti keskellä Hyrylää erinomainen: se on helposti saavutettavissa myös huonommin liikkuville.

Eläkeläiset halusivat – haluavat – jäädä Mäntymäkeen. Heille kysymys on isosta asiasta.

– Kyllä siinä alkoivat yöunet mennä, kun pelättiin, että joudutaan lähtemään, mutta ei myöskään jääty odottelemaan.

KESKI-UUDENMAAN suurmarkkinoilla eläkeläisjärjestöjen sekä Tuusulan puolesta -yhdistyksen (Tupu) teltat olivat sattumoisin vierekkäin. Eläkeläisiä oli paikalla, samoin eläkeläisten tueksi Mäntymäki -asiassa asettunut tupulainen, kunnan apulaispormestari Tuija Reinikainen.

– Ihmeteltiin porukalla asiaa ja kysyttiin Tuijalta, voiko näin toimia, Yltävä kertoo.

Pari päivää myöhemmin Hyrylässä oli Ikäihmisten neuvoston kokous, jossa Mäntymäestä nousi myös iso äläkkä.

– Yhteinen tahtotila oli, että periksi ei anneta, Yltävä summaa.

Samalla viikolla Reinikainen otti asian esille muun muassa kunnan poliittisessa johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa. Suunnitelma Ohjaamon siirtymisestä Mäntymäkeen oli tehty kunnan tilapalveluissa, mutta pöytään sitä ei ollut missään nuijittu.

EI mennyt viikkoakaan, kun eläkeläisille tuli viesti, ettei lähtö Mäntymäestä ole sittenkään edessä. Reinikaisen mukaan asiasta olivat päättäneet pormestari Kalle Ikkelä ja kansliapäällikkö Virpi Lehmusvaara.

– Eläkeläiset olivat aktiivisia ja tarttuivat asiaan hyvissä ajoin. Ja jatkoa ajatellen asiassa kuin asiassa: jos ei tiedä, miten sitä omaansa voi ajaa, kannattaa aloittaa kenestä tahansa kunnan luottamushenkilöstä, Reinikainen sanoo.

Ohjaamolle ei vielä uutta paikkaa ole nimetty, mutta Reinikainen on varma, että sellainen löytyy. Hyrylän ostoskeskus on yhä paikoillaan.

Johanna Seesaron Kolumni: Talouden vaaranmerkit täytyy tunnistaa

(K-U 21.4.2022)

Länsimaiden on ollut välttämätöntä määrätä Venäjälle pakotteita ja pyrkiä nopeasti eroon venäläisestä energiasta. Se on kiihdyttänyt Suomessa ja muualla Euroopassa inflaatiota. Energian, elintarvikkeiden ja monien muidenkin tuotteiden hinnat ovat nousseet epävarmuuden lisäännyttyä. Korkea verotus ja inflaatio syövät huolestuttavaa vauhtia kuluttajien ostovoimaa. Vienti Venäjälle on valtaosin loppunut, mikä osaltaan on heikentänyt talouden kasvuennusteita.

Jotkut ekonomistit ovat jo varoittaneet kohonneesta stagflaation riskistä. Lisäksi Suomen valtio on velkaantunut tuntuvasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Tänä vuonna valtio ottaa noin 7,6 miljardia euroa lisää velkaa.

1990-LUVUN alkupuolen laman aikaan Suomi ei lopulta saanut enää lainaa, ja julkista taloutta täytyi sopeuttaa.

Tällä hetkellä Suomen valtio saa kyllä lisää lainaa. Ennen finanssikriisiä vuonna 2008 Suomen valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli noin 28 %. Vuoden 2021 lopussa tuo vastaava luku oli yli 50 %.

Valtionvelka maaliskuussa 2022 oli noin 24 000 euroa per asukas. Suomi ei päässyt tuolloin vuoden 2008 jälkeen samanlaiselle talouden kasvu-uralle kuten esim. Ruotsi, Norja ja Tanska pääsivät. Myös työllisyysaste on ollut Suomessa heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa jo pitkään.

ON OLLUT perusteltua lisätä valtion rahoitusta koronakriisin tuomiin lisämenoihin, maanpuolustukseen, turvallisuuteen sekä huoltovarmuuteen.

Jossain kohtaa pitäisi kuitenkin löytyä keinoja menojen sopeuttamiseen. Suomen nykyinen hallitus ei löytänyt juuri muuta säästökohdetta kuin Suomen jo valmiiksi huonokuntoisen tiestön.

Onko esimerkiksi näin mittava sote-uudistus aivan välttämätöntä toteuttaa juuri nyt korona- ja turvallisuuskriisin keskellä?

Talouden kasvua ei ole saatu riittävästi aikaiseksi ja verotus on jo aika lailla maksimissaan, joten on otettu lisää velkaa. Olisi aivan välttämätöntä, että Suomi saisi ylläpidettyä talouskasvua, jotta velkaa päästäisiin joskus myös lyhentämään. Siihen auttaisi ainakin, jos yrittäminen Suomessa tehtäisiin nykyistä kannattavammaksi ja parannettaisiin työllisyystoimia. Työn tekeminen ja vastaanottaminen pitäisi saada kaikissa tilanteissa kannattavaksi.

Kirjoittaja on tuusulalainen varavaltuutettu (Tupu).

Lukijalta: Koskenmäen liikenneongelmat ja Hyrylän tuhoamisvimma

(K-U 14.4.2022)

Tekstiviesti-palstalla kyseltiin, olisiko ajokonkari Stenvallin Raimolla vinkkejä Koskenmäen raskaan liikenteen ohjaamiseksi isommille väylille.

Otin siitä viestistä asian esille ja soitin saman tien 1.4. Ely-keskukseen Marko Kelkalle ja kerroin kuntalaisten huolen hänelle.

Kerron saman kuin olen kertonut Tuusulan liikenneinsinööri Laaksolle opastuksen parantamiseksi tienvarressa ja risteysalueilla, toivottavasti asia hoituu.

Paremmat liikenneopastukset Hyrylän isoihin ympyröihin ja jo paljon aikaisemmin kun ne nyt sijaitsevat.

Näille navigaattorien opastuksille ja ulkomaalaisille hurjastelijoille me emme ilmeisesti mahda mitään, me ei taideta niistä koskaan päästä eroon, kun täällä kerran ilmaiseksi saavat ajaa ilman vinjettimaksua.

SAMALLA liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden puolesta otin asian taas esille. Olen esittänyt molempia liikenneympyröitä nykytasolle, ne on päivitetty nykyaikaan ehdotuksiani kuunnellen.

30 vuotta sitten eli 1990-luvulla suurin sallittu pituus ajoneuvolle oli 22 metriä ja nyt se on 34 metriä. Lupasin nyt ajatuttaa pitkällä yhdistelmällä liikenneympyrät läpi kuten tein silloin 30 vuotta sitten ja katsotaan miten toimivat.

Autot muuttuvat niin nopeasti, teitä ja liittymiä pitää päivittää myös sitä mukaan kun autot muuttuvat.

Otin siis asian hoitoon ja teen parhaani, että raskasliikenne ei kulkisi Koskenmäen kautta, katsotaan miten asia etenee.

TÄSSÄ SAMALLA otan kantaa myös tuohon Hyrylän järjettömään purkamisvimmaan. Jos kaikki purkaminen alkaa mitä on suunniteltu, siinä ei ole mitään järkeä.

Ensin puretaan vanha ostari, jossa ei ole mitään vikaa.

Taloa tyhjennetään kovaa vauhtia, vaikka mitään sopimuksia uusista tulevista rakennuksista ei ole tehty ja kaikki uusi rakentaminen on hämärän peitossa.

Nyt pitäisi painaa jarrua ja vahvasti, ostarin purkamisessa ei ole mitään järkeä.

Tämän suunnitellun Prisman sekä siihen sijoitettavan uuden kunnantalon yhdistymisessä ei myöskään ole mitään järkeä ja se on meidän kunnan asukkaiden, veronmaksajien, kannalta erittäin huono ratkaisu.

Jos välttämättä Prisma halutaan, niin tämä suunniteltu paikka keskustassa on liikenteellisesti erittäin huono, kyllä Prismalle parempiakin paikkoja Hyrylästä löytyy.

KUNNANTALOSTA vielä sen verran, että nykyinen tyhjillään oleva talo toivon mukaan saadaan säilyttää ja korjata tarvittaviin käyttötarkoituksiinsa, mikä se sitten ikinä tulee olemaankin.

Vanha epäilys minulla on, että Ely-keskus ei anna sitä purkaa ja päätös tulee purkukielteisenä takaisin.

Meillähän on nyt Tuusulan kunnan toiminnot/virastot levitetty sopivasti kaikkien asukkaiden käyttöön ja ne toimivat hyvin.

En ole ainakaan kuullut että kukaan asukkaista olisi valittanut, kun toimistot ei ole kaikki saman katon alla.

Tässä kahden koronavuoden aikana ollaan myös todettu että etätyöskentely on nykyaikaista, säästää kunnan tiloja ja vuokria.

Kunnan työntekijöistä osa on mielellään kotona töissä ja kyllähän tässä samalla säästyy myös työntekijöiden rahaa, kun ei tarvitse maksaa polttoainekuluja nykyhinnoilla ja lapsetkin hoituu siinä samalla, jos vanhemmat näin haluaa.

Kaikkien etu on tarkastella uudestaan, tarvitaanko koko kunnantaloa enää koskaan rakentaa ja laittaa kaikkia toimintoja saman katon alle.

Minun mielestäni ei, ei ainakaan kalliisiin vuokratiloihin. Tarkistetaan ja suunnitellaan mitä toimistoja/virastoja tarvitaan ja ketkä voivat tehdä töitä etänä. Nyt on uusi aika ja uudet tavat tehdä töitä ovat tulleet jäädäkseen.

Hyvää pääsiäistä ja luistavia hiihtokelejä kaikille.

Nähdään Saariselällä Vaskooli Hiihdoissa, hiihtomatka on 40 km, minulle tämä on jo 30. kerta kun osallistun.

Raimo Stenvall, Tuusula

Lintutornista jääviyskiista Tuusulassa – päätöksestä valitettu hallinto-oikeuteen

(K-U 6.4.2022)

Arkistokuva: Anton Soinne

Tanja Elina Niemi-Laurila

Tuusulan valtuuston joulukuinen päätös lintutornin ja pitkospuiden reilun puolen miljoonan euron suuruisesta määrärahasta on saanut uuden käänteen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmästä erotettu ja oman valtuustoryhmän perustanut Pasi Huuhtanen on valittanut asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle.

Huuhtanen on katsonut, että lintutornipäätökseen osallistunut valtuutettu Tuija Reinikainen (tupu) on ollut intressijäävi itseään koskevassa asiassa.

Huuhtanen vaatii päätöksen kumoamista ja asian tuomista uudelleen valtuuston käsiteltäväksi.

Reinikainen ehdotti esteettömälle lintutornille ja pitkospuureitille varatun investointimäärärahan poistamista talousarviosta. Summa oli 560 000 euroa. Ehdotuksesta äänestettiin ja äänin 30–17 investointimääräraha poistettiin talousarviosta.

Huuhtasen perusteluissa hallinto-oikeudelle viitataan Reinikaisen omistamaan kiinteistöön lintutornin naapurustossa.

KUNNANHALLITUS antoi oman lausuntonsa hallinto-oikeudelle maanantaina ja vaatii valituksen hylkäämistä.

Lausunnossa sanotaan, että valtuutettu Tuija Reinikainen omistaa yhdessä aviopuolisonsa kanssa asuinkiinteistönsä, jonka omistajina heille oli varattu tilaisuus tulla kuulluiksi lintutornihankkeen toimenpidelupaa käsiteltäessä.

– Asuinkiinteistö ei rajoitu välittömästi lintutornihankkeen kiinteistöön, vaan kiinteistöjen välissä on vesialuetta. Toimenpidelupaa käsiteltäessä heidät oli tulkittu rajanaapureiksi.

– Valtuutettu oli tehnyt oikaisuvaatimuksen myönnetystä toimenpideluvasta. Rakennusvalvontajaosto oli 26.8.2021 hylännyt oikaisuvaatimuksen, sanotaan lausunnossa.

Joka jatkuu näin:

– Tuusulan kunnan käsityksen mukaan talousarvion 2022 käsittely valtuustossa taikka talousarvion kohta, joka koskee lintutornia ja pitkospuureitistöä koskevaa määräraha-asiaa, ei ole koskenut valtuutettu Tuija Reinikaista henkilökohtaisesti niin, että hän olisi asiassa ollut esteellinen.

– Esteellisyyden raja on valtuustossa korkea jo demokratian toimivuuden takia ja esteellisyys vaatii, että valtuuston päätös kohdistuu juuri valtuutetun oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Tämä ei ole ollut tilanne talousarvion käsittelyssä.

Huuhtanen erotettiin perussuomalaisten valtuustoryhmästä helmikuussa epäasiallisen käytöksen vuoksi. Maaliskuussa hän kertoi perustaneensa oman valtuustoryhmän.

Kiitos metsä, sinua tarvitaan

 (K-U 30.3.2022)

Metsä on tärkeä paikka. Luonnossa ulkoilu ja pelkkä oleskelu parantavat mielialaa. Metsä hoitaa sekä fyysisesti että henkisesti.

Liikkumalla luonnossa voimme vaikuttaa terveydentilaamme. Omassa mielipaikassamme voimme pysähtyä kuuntelemaan luonnon ääniä ja samalla rauhoittua ja rentoutua.

Onneksi lähes kaikilla on mahdollisuus päästä hiljaiseen metsään, jossa saa olla rauhassa. Haistella ja maistella, katsella, kuunnella, tunnustella. Kävellä tai olla vain. Istuskella.

Lähiluontoa on tärkeä säilyttää, kun kaavoitetaan ja rakennetaan uutta. Turha kallion murskaaminen tai puiden kaataminen on lyhytnäköistä toimintaa. Ihmiset tarvitsevat monimuotoista luontoa ympärilleen.

Metsillä on suuri vaikutus ihmisiin henkisenä, kulttuurisena ja elämyksellisenä ympäristönä.

Professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta on tutkinut metsien merkitystä hyvinvoinnin tuojana ja toteaa, että esteettiset elämykset ja vihreän ympäristön rentouttava vaikutus parantavat mielialaa ja palauttavat stressistä.

Jo 15 minuutin oleskelulla viherympäristössä on elvyttävä vaikutus. Stressiä poistaa erityisesti luonnon kokeminen, rakentamaton maisema ja hiljaisuus.

Tuusulassakin on upeita ja erilaisia metsäalueita, joissa kannattaa retkeillä. Yksin tai porukalla.

Oma lähimetsä on kuitenkin se paras paikka.

Lähimetsään saattaa päästä suoraan kotiovelta tai pienen pyörä- tai automatkan päästä.

Lähellä olevasta metsästä löytyy itselle mieluisia paikkoja, joihin voi palata aina uudelleen ja uudelleen.

Mennään metsään. Poluille ja purojen varsille, kallioille, järven rannalle. Kuljetaan kuusien alla, koivikoissa, mäntykankailla ja suoalueilla.

Mennään metsään ja nautitaan luonnosta.

Asta Juntunen

puheenjohtaja

Tuusulan puolesta ry

Johanna Seesaron kolumni: Paluu perusasioiden äärelle

(K-U 17.3.2022)

Usein mietin, kuinka hirveitä asioita pitää tapahtua ennen kuin nykyihmisen itsekkäät silmät avautuvat ja ahneus väistyy edes hetkeksi.

Maatalousyrittäjien ahdinko on tiedetty jo pitkään, mutta konkreettisia tuloksia heidän tilanteensa helpottamiseksi ei olla saatu aikaan.

Vasta sitten, kun kotitalouselämiä aletaan viedä teuraaksi, ja viljelijät joutuvat miettimään, että pystyvätkö he edes ostamaan enää kylvösiemeniä ja Venäjä sekä Ukrainan vientivilja jää viemättä, päättäjät heräävät.

Kuljetus- ja maatalousyrittäjille energiahintojen nousu voi olla vieläkin kohtalokkaampaa kuin yksityisille kuluttajille. Polttoöljyn ja lannoitteiden hinta on kaksinkertaistunut vuodessa.

Tuottajille ei kuitenkaan ole maksettu sen suurempia tuottajahintoja kuin aikaisemminkaan. Kauppa sen sijaan teki viime vuonna ennätystuloksia, kun koronakriisi muutti kuluttajien käyttäytymistä.

EN YLEENSÄ vastusta vapaata kilpailua tai markkinataloutta mitenkään, mutta mielestäni Suomessa kahden suuren kaupan keskusliikkeen valta on liian suuri. Valta tuo mukanaan myös vastuun.

Toivoisin myös kaupalta jotain kohtuullisuutta alkutuottajia kohtaan. Jos alkutuottajia ei ole, niin eihän kaupallakaan ole mitään myytävää ja meille suomalaisillekin saattaa tulla nälkä. Ruuan tuonnin varaan ei kannata nyt kovin paljoa laskea.

Kuluttajat voivat omalta osaltaan kannattaa kotimaista ruuantuotantoa suosimalla merkkituotteita ja välttämällä kauppojen omia ns. halpamerkkejä.

Ja tämä koskee nyt kaikkia, niin eläinperäisiä kuin kasvistuotteitakin. Tässä ei ole mitään ideologista eikä sitä pidä tähän nyt sotkea.

Nyt on varmistettava aivan perusasiat eli ravinto ja turvallisuus. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen.

SUOMESSA on ollut hyvä omavaraisuusaste leipäviljan, maitotuotteiden ja lihankin osalta. Sen sijaan esim. sokerin omavaraisuusaste vuonna 2020 oli 42 % ja kenties hieman yllättäen esimerkiksi omenan vain 17 %.

Vetoan nyt kaikkiin osapuoliin; kauppaan, päättäjiin ja tuottajiin, että omavaraisuus pitää turvata oikeastaan keinolla millä hyvänsä.

Ratkaisut on löydyttävä. Kyse on Suomen huoltovarmuudesta. Koronakriisi oli hyvä testi huoltovarmuudelle. On kuitenkin eri asia, loppuuko kasvomaskit vai ruoka.

Kirjoittaja on tuusulalainen varavaltuutettu (Tupu).

Aluevaltuuston historiallinen kokous oli pitkä, mutta eteni nopeasti

(K-U 5.3.2022)

Tarja Edrystä tuli aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja. Kuva ANTON SOINNE

Pasi Huuhtanen

Hotelli Sveitsin uumenissa Hyvinkäällä oli historian havinaa torstai-iltana. Alakerran saliin kokoontui historian ensimmäinen Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto. Viiden kunnan yhteinen elin johtaa sote- ja pelastusalan järjestämistä Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Mäntsälässä, Pornaisissa ja Tuusulassa.

Historiallista hetkeä pienensi edeltävällä viikolla alkanut Ukrainan sota, mutta aluevaltuusto aloituksen ainutkertaisuutta se ei poistanut.

Ensimmäisen kokouksen aiheena oli ainoastaan järjestäytyminen. Siinä riitti tekemistä. Hallintosääntöön tehtiin 17 muutosehdotusta.

17 muutosehdotuksen kokous merkitsee pitkää iltaa. Niin oli nytkin, mutta äänestyksistä selvittiin kuitenkin jouhevasti.

Pitkästä äänestysrumbasta selvittiin järjestelmällisesti puhetta johtaneen Eemeli Peltosen (sd) luotsaamana kutakuinkin niin nopeasti kuin se on mahdollista. Kuudelta illalla alkanut kokous loppui ennen kello 22:ta.

Sähköinen äänestysjärjestelmä toimi niin ikään melko hyvin. Kaikkien äänet eivät jostain syystä tulleet järjestelmän läpi, mutta yksi tai kaksi puuttuvaa ääntä saatiin kirjattua nimenhuutoäänestyksen kautta.

VALTUUSTON kokouksen avannut Keusoten johtaja PIRJO LAITINEN-PARKKONEN kertasi Keski-Uudenmaan sote-historiaa.

– Täällä käynnistettiin Keski-Uudenmaan sote-hanke vuonna 2015. Se eteni nopeasti ja sote-kuntayhtymän perussopimus solmittiin vuonna 2017, Laitinen-Parkkonen muisteli.

Keusoten tuoma pohja auttaa suuresti nyt, kun ollaan uuden edessä, hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajaksi valittu Helinä Perttu (kok) Järvenpäästä uskoo.

– Silti tässä ollaan tosi uuden edessä. Onneksi valtuusto vaikuttaa todella aktiiviselta. Halu lähteä rakentamaan uutta aluetta on käsikosketeltava, Perttu sanoi kokouksen jälkeisenä perjantaina.

Perttu pitää tärkeänä saada kaikki valtuutetut samalle viivalle.

– Joukossa on paljon sellaisia, jotka eivät ole olleet politiikassa mukana tätä ennen. Sitten on myös heitä, joilla on paljo kokemusta jo Keusoten ajalta, Perttu sanoo.

Moni asia muuttuu hyvinvointialueen tullessa. näitä ovat esimerkiksi valtion kautta järjestettävä rahoitus ja pelastustoimen mukaantulo sekä oppilashuollon tulo hyvinvointialueen tehtäviin, paljon on myös Keusotesta tuttua. Tuttua on esimerkiksi sama alue sekä pääosa toimintakenttää eli sosiaali- ja terveyspalvelut.

Hyvinvointialueen henkilövalintoja

Valtuuston puheenjohtajisto:

Pj Eemeli Peltonen (sd.) Järvenpää, 1. vpj Arto Järvinen (ps.) Hyvinkää, 2. vpj Kalle Ikkelä (kok.) Tuusula, 3. vpj Tuija Reinikainen (sit.) Tuusula.

Hallitus:

Pj Helinä Perttu (kok.) Järvenpää, varajäsen Sari Silventoinen (kok.) Järvenpää, 1. vpj Tarja Edry (kesk) Järvenpää, varajäsen Anna-Liisa Lyytinen (kesk.) Nurmijärvi, 2. vpj Irma Pahlman (sd.) Hyvinkää, varajäsen Pinja Perholehto (sd.) Hyvinkää, Jäsenet ja varajäsenet: Kimmo Behm (kok) Nurmijärvi, varajäsen Tommi Luhtaniemi (kok.) Mäntsälä, Jaakko Rainio (kok.) Hyvinkää, varajäsen Juha Hakala (kok.) Hyvinkää, Virpi Räty (kok.) Nurmijärvi, varajäsen Inka Utriainen (kok.) Nurmijärvi, Annika Kokko (kok.) Hyvinkää, varajäsen Lilli Salmi (kok) Tuusula, Sirkka Rousu (sd.) varajäsen Aila Koivunen (sd.), Heta Ravolainen-Rinne (sd.), varajäsen Tuija Linna-Pirinen (sd.) Hyvinkää, Arto Lindberg (sd.) Tuusula, varajäsen Lassi Markkanen (sd.) Järvenpää, Maiju Tapiolinna (ps.) Nurmijärvi, varajäsen Mari Valve (ps.) Pornainen, Jorma Piisinen (ps.) Järvenpää, varajäsen Onni Rostila (ps.) Hyvinkää, Taneli Kalliokoski (kesk) Nurmijärvi, varajäsen Tapio Havula (kesk.), Tiia Lintula (vihr.), Järvenpää, Annika Lappalainen (vihr.) Tuusula, Olli Savela (vas.) Hyvinkää, varajäsen Kalevi Kannisto (vas.) Mäntsälä, Jussi Salonen (sit.) Tuusula, varajäsen Kenneth Morelius (liik.) Nurmijärvi, Reija Taupila (kd.) Hyvinkää varajäsen Nina Pietilä (kd.) Hyvinkää.

Kehittämis- ja tulevaisuuslautakunta:

Pj Harri Virtanen (sd.) Pornainen, varajäsen Kyösti Lehtonen (sd.) Tuusula, vpj Pirjo Vainio (kok). Mäntsälä, varajäsen Minna Aittakallio (kok.) Nurmijärvi, Peter De Jong (kok.) Pornainen, varajäsen Henri Kontkin (kok) Järvenpää, Willem van Schevikhoven (kok) Järvenpää, varajäsen Seán McLoughlin (kok.), Järvenpää, Jussi Malkamäki (kok.) Nurmijärvi, varajäsen Ari Mäkelä (kok.) Hyvinkää, Laura Åval (kok.) Tuusula, varajäsen Riikka Vierimaa (kok.), Hyvinkää, Pirja Vitikka-Koponen (sd.) Järvenpää, varajäsen Tarja Kuikka (sd.) Hyvinkää, Ulla Palomäki (sd.) Tuusula, varajäsen Sara Lindberg (sd.) Tuusula, Mika Timonen (ps.) Tuusula, varajäsen Kai Uusitalo (ps.) Hyvinkää, Nea Pajala (ps.) Nurmijärvi, varajäsen Riina Kurkinen (ps.) Järvenpää, Johanna Tukiainen (kesk.) Pornainen, varajäsen Maria Vartiainen, Hyvinkää, Johanna Linna (vas.) Hyvinkää, varajäsen Hanna Catani (vas.) Tuusula, Kyösti Jauhiainen (sit.), Tuusula, varajäsen Jukka Keränen (sit.), Tuusula, Ina Kuula (sit.) Nurmijärvi, varajäsen Elisa Laitila (sit.), Tuusula, Seppo Hakulinen (vkk.) Nurmijärvi, varajäsen Joni Haimakka (vkk.), Tuusula

Palveluiden järjestämisen lautakunta:

1 KOK pj Sari Silventoinen, Järvenpää, varajäsen KOK Pasi Lehtimäki, Hyvinkää

2 SDP vpj Pirjo Komulainen, Järvenpää, varajäsen SDP Emmi Tuomisto

3 KOK Lauri Untamo, Tuusula KOK, varajäsen Visa Tarikka, Nurmijärvi

4 KOK Mia Rundgren, Järvenpää KOK, varajäsen Tarja Hartman, Tuusula

5 KOK Riina Mattila, Nurmijärvi, varajäsen KOK, Jaana Diakite, Nurmijärvi

6 SDP Tuula Latosuo, varajäsen SDP Kirsti Ruislehto

7 SDP Kim Kiuru, varajäsen SDP Jarno Hautamäki, Järvenpää

8 SDP Ossi-Pekka Ollikainen, varajäsen SDP Lauri Kämäri, Hyvinkää

9 PS Satu Lampi, varajäsen PS Tiina Halla-Aho

10 PS Tom Boman, varajäsen PS Jani Nursisalo

11 KESK Anna Pulkkinen, Järvenpää, varajäsen KESK Tea Nieminen

12 KESK Reijo Tilvis, Mäntsälä, varajäsen KESK Jari Raita

13 VIHR Markku Jahnukainen, varajäsen VIHR Aki Korpela

14 VAS Lotta Vainiola, Järvenpää, varajäsen VAS Leena Tuomisto, Nurmijärvi

15 SIT Mira Lehtinen, Tuusula, varajäsen KD Matleena Eemola, Pornainen

Johanna Seesaron kolumni: Hyvinvointialueiden päättäjät paljon vartijoina

(K-U 8.2.2022)

Maaliskuun 2022 alussa työnsä aloittavien hyvinvointialueiden palveluihin on varattu noin 20 miljardia euroa valtion verovaroja. Tulevien hyvinvointialueiden osalta on kuitenkin vielä useita avoimia kysymyksiä.

Koko uudistuksen tarkoitushan on järjestää sosiaali-, terveys- ja hoivapalvelut sekä pelastustoimi järkevästi ja julkisen talouden kannalta kestävästi.

Oleellista on eri alueiden asukkaiden palveluntarve. Se on myös valtion rahoituksen perusta.

Uusien aluehallintojen ja -valtuustojen pitäisi kyetä suunnittelemaan ja takaamaan riittävä sote-palveluiden laatu ja saatavuus.

EDESSÄ on ennusteiden mukaan myös paheneva pula osaavasta hoitohenkilökunnasta. On arvioitu, että jo reilun viiden vuoden päästä tarvittaisiin jopa 100 000 uutta hoitajaa alalle. Työikäisten määrän sen sijaan on ennustettu laskevan seuraavien vuosikymmenten aikana Suomessa.

Vastuu sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Kuluvan vuoden aikana pitää mm. luoda hyvinvointialueiden hallinnot, tehdä henkilöstösiirrot ja tietojärjestelmien muutokset.

Lisäksi on tehtävä hyvinvointialueiden johtajavalinnat ja päätettävä strategiasta. Hyvinvointialueiden onnistumisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista on, että alueiden johtajavalinnoissa onnistutaan.

Hyvinvointialueille siirtyy 10 000–15 000 tietojärjestelmää, ja Suomen historian suurin henkilösiirto käsittää noin 170 000 henkilöä.

Tämän jälkeen jossain vaiheessa seuraavat henkilökunnan palkkaharmonisoinnit.

Valtiovarainministeriön arviot harmonisoinnin kustannuksista ovat 124–434 miljoonaa euroa. Julkisuudessa on esitetty tuplasti suurempiakin laskelmia.

KESKI-UUDENMAAN pitäisi olla kohtuullisen hyvissä lähtökohdissa sote-uudistuksen osalta, koska täällä on jo ollut sote-kuntayhtymä käytössä joitakin vuosia.

Siitä huolimatta sosiaali- ja terveysministeriön mukaan esim. hallinto-, talous- ja tukipalveluista on joulukuussa 2021 ollut Keski-Uudellamaallakin valmiina vasta 16 %, johtamisesta 8 % ja ICT:stä 13 %. Paljon on työtä Keski-Uudellamaallakin siis vielä edessä.

Toivotan kaikille uusille aluevaltuutetuille, aluejohtajille ja muille päättäjille viisautta tehdä järkeviä ja kestäviä ratkaisuja.

Kirjoittaja on tuusulalainen varavaltuutettu (Tupu).

Ison äänisaaliin saanut Tuija Reinikainen (tupu): Päätettiin, että kyllä meitäkin tarvitaan käyttämään asukkaiden ääntä

(K-U 23.1.2022)

Tanja Elina Niemi-Laurila (Kuva Sauvo Jylhä)

TUUSULAN puolesta -ryhmän ei pitänyt alun perin lähteä aluevaaliin mukaan ollenkaan.

Mieli kuitenkin muuttui.

– Pohdittiin, että vaikka ollaan paikallinen yhdistys, niin kyllä meitäkin tarvitaan käyttämään asukkaiden ääntä, sanoo apulaispormestari, sairaanhoitaja Tuija Reinikainen (tupu), jonka henkilökohtainen äänisaalis kipusi iltakymmenen aikaan jo lähes 600 ääneen.

Uudenmaan sitoutumattomien Keski-Uudenmaan yhteislistalla olleet olivat kampanjoineet laajalla rintamalla eri kunnissa ja tehneet yhteistyötä.

– Kampanjoimme Mäntsälässä, Pornaisissa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä...

Tuusula oli iltakymmenen aikaa saamassa 13 paikkaa. Uudenmaan sitoutumattomien listalla kolme tuusulalaista oli menossa läpi.

Vaalikynä: Aluevaltuutetun pätevyysvaatimukset

(K-U 22.1.2022)

Olen miettinyt ja mielenkiinnolla seurannut kuinka keskusteluissa ja mielipidepalstoilla innokkaasti otetaan kantaa ja puhutaan siitä minkälaista ammattiosaamista ja työelämä taustaa tuleviin aluevaltuustoihin tarvitaan.

Kovasti tunnutaan kaipaavan aloittavaan aluevaltuustoon ainoastaan sote-alan osaajia. Tätä haluan kyseenalaistaa. Eli pitäisikö suutarin lapsilla nyt sittenkin taas olla kengät?

Korostan, että ehdottomasti aluevaltuustoihin on etua ja lisäarvoa tuovaa saada useita sote-alan substanssiosaamista omaavia ihmisiä, mutta mielestäni on myös todellinen tarve valita mahdollisimman monia muunlaistakin osaamista omaavia ihmisiä.

SUOMEN ylintä päätösvaltaa käyttävään elimeen, eli eduskuntaan valitaan kansan tahdon mukaisesti kaikkia ammattikuntia duunarista tohtoriin, ketään väheksymättä, päättämään maamme lainsäädännöstä ja toteutuksen toimenpiteistä.

Tämä on hienoa eikä kukaan sitä kyseenalaista. Miksi nyt olisi toisin?

Historian ensimmäisiin nyt aloittaviin aluevaltuustoihinkin on mielestäni heti alusta alkaen syytä valita osaajia yhteiskunnan eri osaamisaloilta.

En löytänyt koulutus- ja työtaustoja Keusoten valtuustossa nyt työtä tekevistä, mutta katsoin nimet ja uskoisin, että enemmistö on muita kuin sote-alan ammattilaisia. Toki he kaikki poliittisesti valittuja ja ehkä valittukin tuo ammatti- ja osaamistausta unohtaen. Ei tätä kukaan ole kyseenalaistanut.

Mielestäni äänestämisen painopisteen ei pidä olla siviiliammatissa tai politiikan retoriikan osaamisessa.

Sen tulisi olla laaja-alaisesti toki myös ammatti- ja taustaosaamisessa, mutta etenkin huomioiden persoonat sekä ihmisten henkilökohtaiset ominaisuudet, päätöksentekokyvyt sekä kyky erottautua muista tekemään oikeita päätöksiä.

Kuntien valtuustoissa on kaikkien eri yhteiskunta-alojen osaajia ja en muista, että kenenkään ammatillista taustaa ennen vaaleja on kovinkaan paljon kyseenalaistettu.

Miksi aloittavan aluevaltuuston vaaleissa olisi toisin? Samoja asioita siellä pääosin tullaan päättämään.

Erilaiset ammatilliset ja koulutukselliset taustat ovat aina olleet rikkaus päätöksenteossa.

TULEVIEN aluevaltuustojen osaaminen, eli kansan järki, ei riipu taustoista, ammatista, politiikasta, koulutustasosta, työtehtävistä, osaamisesta, vaan ainoastaan ehdokkaiden osaamisesta, yhteiskunnallisesta näkemyksestä sekä kyvystä tehdä hyviä esityksiä ja harkittuja päätöksiä.

Valittavilta vaaditaan kykyä tehdä aloitteita, kokonaisvaltaista näkemystä, viitekehysten ymmärtämistä sekä kykyä päättää ihmislähtöisesti, tasapuolisesti ja demokraattisesti.

Lisäksi vaaditaan johtamisosaamista ja kykyä huomioida eri ihmisten taustoja ja tilanteita eli empatiaa.

Ei eduskuntakaan voisi olla täynnä akateemisia maistereita ja juristeja, sillä silloin se ei vaan toimisi päätöksenteon hetkellä, koska näkökulmat olisivat liian yhtenevät.

Tämän takia ja tätä tilannetta välttääksemme sielläkin tarvitaan kirjaimellisesti kansan edustajia eli sitä ruohonjuuritason perusjärkeä.

Katsoin, että esim. Kelan valtuustossa ei ole kuin poliitikkoja, joista kukaan ei taida ammatillisesti edustaa työhistorialtaan sote-alaa.

Ovatko he osaavia? En menisi kyseenalaistamaan tätä, joten äänestäjät huomioikaa tämä erilaisuuden tuoma rikkaus.

LOPUKSI. En siis koe niin, että aloittavan aluevaltuuston osaaminen olisi riippuvainen jonkin tietyn alan ammattilaisista.

Mielestäni kaikki, mm. sote-ammattilainen, timpuri, kirvesmies, rakennusmestari, aluepäällikkö, muurari, poliisi, valtiotieteen maisteri, tohtori, poliitikko, kansanedustaja, juristi ja jopa pormestarit, tuovat arvokkaina ehdokkaina ja valittuina aivan samanlaisen tasa-arvoisen osaamisen päätöksentekoon ja ehdottomasti kukin omista tausta- ja osaamisnäkökulmistaan.

Silloin he/me kaikki olemme tätä alaa osaavia päättäjiä. Tämä on se demokratian rikkaus ja meidän kaikkien etu.

Nalle Puh; ”Suuruuttasi ei mitata sillä mitä sinulla on, vaan sillä mitä annat.”

Kyösti Jauhiainen aluevaaliehdokas (Uudenmaan sitoutumattomat, TuPu) Tuusula, Keski-Uusimaa

Vaalikynä: Päättäjiä, ei peesaajia aluevaltuustoon

(K-U 21.1.2022)

Pitkän kaavan sote-pela-savotta kulminoituu 23.1. Hyvinvointialueille valitaan valtuustot ja samalla muodostetaan uusi yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja vallan taso.

Näissä vaaleissa on ehdolla enemmän poliitikkoja kuin sote- ja pelastustoimen luottamustehtäviin on koskaan ollut hakijoita.

On hienoa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustehtävät kiinnostavat päättäjiä ja että äänestäjille on tarjolla kattaus erilaisia ehdokkaita.

VAALIMAINONTAA seurailtuani olen kuitenkin huolissani. Luvataanko mahdottomia tai ylipäänsä oikeita asioita?

Ymmärtävätkö aluetasolla vaikuttamisesta innostuneet ehdokkaat, mistä sote- ja pelastustoimessa ylipäänsä on kyse ja mitkä perusasiat tulee saada kuntoon siirtymässä hyvinvointialueelle?

Mielestäni näitä tulisi ymmärtää syvällisesti. Aluevaltuustojen ensimetrit eivät tule olemaan helpot.

Toivoisinkin äänestäjiltä viisaita valintoja näissä merkittävissä vaaleissa, joissa siirretään alueille leijonanosa palveluista ja valitaan kirstunvartijat 20 miljardille eurolle veronmaksajien rahaa.

Toivoisin, että pelkät vaalilupaukset eivät ratkaisisi näitä vaaleja, vaan ehdokkaiden osaaminen, kokemus ja konkreettiset teot asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden eteen.

Äänestäjät, kysykää siis ehdokkailtanne, miten he ovat laittaneet itsensä tähän mennessä likoon. Aluevaltuustoon tarvitaan sitoutuneita päättäjiä, jotka saavat enemmistönä viisaita päätöksiä läpi.

Tarvitaan substanssia ymmärtäviä, kokonaiskuvan hahmottavia, järkiargumentteja kuuntelevia, kannattavia ja esittäviä vaikuttajia – kovia luita, ei rivijäseniä.

SOTE- ja pelastustoimella on edessään merkittäviä haasteita jo lähivuosina ja yhä enemmän, kun väestömme ikääntyy, palvelutarjonta kasvaa ja henkilöstön saatavuus heikentyy.

Toimivan hyvinvointialueen ytimessä tulevatkin olemaan: kyky pitää talous tehokkaana ja tasapainoisena; palvelurakenteen painopisteen siirto ennaltaehkäisyn ja matalan kynnyksen palveluiden suuntaan; koulutettu ja riittävä henkilöstö, jolla on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen; sekä laadukkaat, saavutettavat palvelut lyhyellä vasteajalla.

Kati Lepojärvi kunnan- ja Keusote-valtuutettu, aluevaaliehdokas (Uudenmaan sitoutumattomien yhteislista, TuPu) Tuusula, Keski-Uusimaa

Vaalikynä: Yksinäinen

(K-U 18.1.2022)

Yksinäisyys on määritelty subjektiiviseksi tunnetilaksi, joka liittyy toteutumattomiin sosiaalisiin odotuksiin. Ihmissuhteiden koetut puutteet voivat olla määrällisiä tai laadullisia.

Puhutaan sosiaalisesta kivusta, joka havahduttaa meidät ylläpitämään ja parantamaan sosiaalisia suhteitamme.

Ikäihmisten elämässä yksinäisyyden tunne on merkittävä elämänlaatua alentava tekijä.

Tehtyjen tutkimusten johtopäätöksistä voidaan todeta, että mikään yksittäinen asia ikäihmisen elämässä ei aiheuta yksinäisyyttä, vaan se on usein monen asian summa.

VAIKKA yksinäisyys ei ole sairaus, siihen liittyvät muutokset elimistössä muistuttavat monia sairauksia tai niiden ennakko-oireita.

Sairastuvuutta lisäävänä riskitekijänä se on tutkimusten mukaan vaikutustensa voimakkuudelta rinnastettavissa tupakointiin tai lihavuuteen.

Tutkimusten mukaan yksinäisiksi itsensä kokevat myös käyttävät enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin ne, jotka eivät näin koe.

Yksinäisyys liittyy masennukseen, mutta vain osa yksinäisistä on masentuneita ja toisaalta vain osa masentuneista kokee yksinäisyyttä.

Se voi myös aiheuttaa muutoksia terveyskäyttäytymisessä: esimerkiksi läheisen ihmissuhteen menetys voi vähentää kiinnostusta syömiseen tai lisätä alkoholinkäyttöä.

Tätä kautta se voi liittyä terveydentilan heikentymiseen. Yksinäisyyden tunteen lisääntymiseen tulee vaikuttamaan se, että suomalaisten ikääntyminen on yksi nopeimmista Euroopassa, sekä eliniän kohoaminen ja yhteiskunnan tavoite siitä, että mahdollisimman moni asuu omassa kodissaan sinne järjestettyjen palvelujen turvin.

Kotihoidon palvelujen suunnittelussa tulisi tämä ottaa myös huomioon.

YKSINÄISYYS ei ole vain ikäihmisten ongelma. Sama yksinäisyyden tunne voi kohdata ketä tahansa ikään katsomatta.

Varsinkin tämä korona aika on tuonut todellisia haasteita monelle nuorellekin. On liian helppo jäädä ”näppäilemään kännykkää” ja jumiutua ”some-maailmaan”.

Ja kun laitat ruudun kiinni, niin mikä silloin tuijottaakaan takaisin – musta puhumaton ruutu.

Ja tutkittua on sekin, että vaikka kuinka olisimme somessa ja ruudun ääressä, se ei vastaa millään tavoin fyysistä toisen ihmisen kohtaamista.

KOSKA viimeksi kysyit joltakin ihmiseltä – läheiseltä tai tuntemattomalta, ”Mitä sinulle kuuluu? Miten voit?”

Tee testi ja kysy nämä kysymykset, vaikka jo tänään, ja koe ja näe se ilahtuminen ja kasvojen kirkastuminen siltä ihmiseltä, kuka voi sinun kysymykseesi vastata.

JA LOPUKSI:

Tilaan kahvin ja selaan jotakin lehteä.

Istun ja odotan, kun ei ole syytä lähteä.

Mietin kuinka voikaan olla ihminen yksin.

Katselen ulos ikkunasta ja seuraan ihmisiä.

Yritän löytää edes joitakin tuttuja kasvoja.

Jää lehti auki ulkomaan uutisiin ja kahvi kylmenee.

Taas istuin pitkään enkä huomannut yhtään tuttua.

Kahvi saa jäädä, nousen ylös ja mietin tätä juttua.

Kuinka voi olla ihminen yksin keskellä kaupunkia.

Pekka Salminen aluevaaliehdokas (Uudenmaan Sitoutumattomat, TuPu) Tuusula, Keski-Uusimaa

Vaalikynä: Asukkaiden asialla yli kuntarajojen

(K-U 17.1.2022)

Päätöksenteossa voi olla mukana, vaikka ei tuntisikaan läheistä yhteenkuuluvuutta minkään poliittisen puolueen kanssa.

Puolueisiin sitoutumattomat ryhmät toimivat aidosti asukkaiden asialla ilman, että poliittiset ideologiat tai puolueiden organisaatiot ohjaavat päätöksentekoa. Motiivina on olla aidosti asukkaiden asialla.

Sote-palveluiden käyttäjät eli me kaikki olemme hyvin erilaisia. Oma ikä, kunto, sairaushistoria ja elämäntilanne määrittelevät palveluiden tarpeet.

Yhteistä kuitenkin kaikille taustasta riippumatta on, että oikea-aikaiset palvelut täytyy olla kaikille saatavilla. Se on sekä yhteiskunnan että yksilön etu.

Sen lisäksi, että oikea-aikainen terveydenhuollon- ja sosiaalipalveluiden saatavuus säästää ihmisten kärsimystä, se säästää pitemmän päälle myös rahaa.

Siksi ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen sote-palveluihin satsaaminen on tärkeää sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Euron säästö väärässä paikassa voi pahimmillaan tarkoittaa useamman euron kustannuksia myöhemmin yhteiskunnalle ja inhimillistä kärsimystä asukkaalle.

Kustannustehokkain tapa hoitaa sote- ja pelastusalan asioita on tuntea paikalliset olosuhteet ja asukkaat sekä kuunnella aidosti heidän tarpeitaan.

Täydellisessä maailmassa tietysti kaikki tarpeet toteutettaisiin, mutta epätäydellisessä ja rajalliset resurssit omaavassa yhteiskunnassa tärkeintä on löytää paikallisesti ja alueellisesti kaikkein toimivimmat ratkaisut.

Hyvinvointialueellamme se tarkoittaa myös kokonaisuuden ymmärtämistä.

Kokonaisuuksissa kuitenkin piru piilee yksityiskohdissa ja siksi on tärkeää tunnistaa erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet ja myös rajoitteet.

Ettei esimerkiksi tarjota digi- ja etäpalveluita käyttäjäryhmille, jotka eivät pysty niitä hyödyntämään tai ei hukata rajallisia resursseja tarpeettomiin palveluihin.

Aluevaaleissa päätetään meitä kaikki koskettavista asioista ja siksi on tärkeää äänestää. Hyvinvointialueellamme on iso joukko osaavia sitoutumattomia ehdokkaita, jotka ovat asukkaiden asialla.

Tuusulan puolesta (TuPu) ehdokkaat löydät Uudenmaan sitoutumattomien Keski-Uudenmaan yhteislistalta. Muista käyttää ääntäsi aluevaaleissa!

Tuusulan puolesta ry

Vaalikynä: Lähipalvelut varsinaisen palveluverkon tukena

(K-U 6.1.2022)

Kannattaa äänestää. Vaaleissa valittavat aluevaltuutetut vaikuttavat päätöksillään siihen minkälaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja saamme jatkossa.

Aluevaltuustot ja aluevaltuutetut korvaavat kuntien edustajat ja kuntien päätösvallan.

Kuntien tehtäväksi jää sen sijaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä, siitä puhutaan kovin vähän.

Viime vuonna Keusotessa aloitti Vate – ”väliaikainen valmistelutoimielin”. Sen työryhmissä on valmisteltu tulevan hyvinvointialueen hallintoa, mutta samalla myös uudenlaisia lähipalveluja tukipalveluina sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Palveluissa on tarkasteltu yhdyspintoja, joissa alueen väestön palveluja saataisiin toteutettua joustavammin yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueen, Husin ja eri toimijoiden, myös yritysten kanssa.

Lähipalvelujen kehittämishankkeissa kuntien asukkaiden ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueen toimintaan on korostettu.

Esimerkiksi Keusoten Hyte-allianssi kokoaa eri toimijoita vaikuttamaan ja osallistumaan toimintaan.

Kuntien Ikäihmisten neuvostoja, Lapsiasiainneuvostoja, Vammaisneuvostoja ja Nuorisovaltuustoja kuullaan ja heidän asiantuntijuuttaan halutaan hyödyntää tuleviin palveluihin.

Asiakaskokemuksillakin olisi jatkossa entistä enemmän vaikutusta palveluja kehitettäessä.

Myös paikallisten kunnissa toimivien järjestöjen antamaa apua ja tukea halutaan saada osaksi hyvinvointialueen lähipalveluja.

Haastavia osallistavia kehittämishankkeita, jotka parhaimmillaan tuottavat hyvinvointia ja terveyttä meille kaikille, jos ne saadaan toimimaan.

Kehittämishankkeilla haetaan kuitenkin aina myös säästöjä. Miten Keusoten nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon käy, se on jätetty kokonaan uusien aluevaltuutettujen päätettäväksi.

Ei kuitenkaan ole samantekevää mistä palveluista tai toimipisteistä hyvinvointialueella luovutaan tai mihin palveluja keskitetään.

Kuntien sosiaali- ja perusterveydenhuollon peruspalvelut kannattaa järjestää lähipalveluina terveyskeskuksissa.

Oikea-aikainen avun saaminen on ennen kaikkea inhimillistä mutta myös kustannustehokasta.

Tuija Reinikainen, erikoissairaanhoitaja, kunnanvaltuutettu, aluevaaliehdokas (sitoutumattomien yhteislista, Tupu), Tuusula, Keski-Uusimaa

Vaalikynä: Äänestäisinkö, miksi?

(K-U 30.12.2021)

Pikkupoikana ajoin pyörällä kallioiseen ojaan ja tuntui tosi kipeältä.

Äiti vei lääkäriin ja lääkäri kertoi: lievä aivotärähdys.

Lääkärin jälkeen menin takaisin kavereiden luokse ja he uteliaana, mikä oli seuraus?

Minä ylpeänä saamastani huomiosta totesin, se oli aivotärähdys! Kaverit säikähtivät, miten vakava vamma, kun oli peräti aivotärähdys.

Minä laitoin lisää vettä myllyyn ja korostin, ei ollut pelkkä aivotärähdys vaan peräti lievä. Kasvoipa egoni kavereiden silmissä. Lievä. Emme ymmärtäneet hienoja sanoja.

Huomatkaa: en käyttänyt yllä sanaa diagnoosi tai epikriisi.

MIKSI tämä lapsuuden esimerkki tuli mieleeni?

Hienoja ja sivistyssanoja on mukava käyttää vaalikirjoituksissa ja eri asiayhteyksissä, mutta ymmärtävätkö lukijat lukemaansa?

Vaalikirjoituksissa olen huomannut hienoja sanoja asiakaslähtöisyys, asiakaskokemus, arvovalinta, optimointi, osaoptimointi, kokonaisvastuu, yhdenvertaisuus jne. Ovatko ne sanoja, joita kaikki ymmärtävät?

Tammikuussa on aluevaalit ja tuntuu, että kovin harva tietää, mitä vaaleissa ratkaistaan? Vaaliprosentiksi ennustetaan hieman yli 40. Miksi?

Minun on vaikea uskoa, että palvelut, joita jokainen meistä tarvitsee lähes viikoittain, kiinnostaisivat vain alle puolta äänioikeutetuista.

Mistä aluevaaleissa on kysymys ja mitä kaikkea vaaleissa ratkaistaan?

SELKOSUOMELLA; haluatko haavaasi hoitoa tai tikkausta pian ja tutussa paikassa? Haluatko, että koululaisesi saa hyvää terveydenhoitoa ja koulukuraattoripalveluja omassa kunnassasi?

Haluatko hoitaa särkevää hammasta lähellä/kauempana? Haluatko, että palokunta ja ensiapu tulee edelleen paikalle minuuteissa?

Kun on hätä minuutitkin ovat pitkiä. Haluatko, että lapsesi, sinä, puolisosi, vanhempasi ja isovanhempasi, naapurisi saavat parasta mahdollista hoivaa?

Nämä ovat asioita, joista keskustelut ja mielipide- ja kommenttipalstat täyttyvät päivittäin.

Nämä ovat esimerkkejä asioista, joita uusi aluevaltuusto käsittelee. Kyse on meidän kaikkiin päiviin jollakin tavalla vaikuttavista peruspalveluista.

Haluatko, että palvelut tässä uudistuksessa säilyvät, kehittyvät, ovat lähellä, laadukkaita ja helposti tavoitettavia?

Hyvinvointialueellamme on kuuden kunnan palvelupaikkoja ja toimipisteitä joita tuleva aluevaltuusto arvioi, kehittää, tekee päätöksiä tuottavuuden parantamiseksi.

Haluatko olla vaikuttamassa äänestämällä? Nostetaan äänestysprosenttia ja tehdään yhdessä elämisen taidetta.

PS. menimme aikoinaan äidin kanssa omilla pyörillä lääkäriin.

Kyösti Jauhiainen aluevaaliehdokas (Uudenmaan sitoutumattomat, Tupu) Keski-Uusimaa, Tuusula

69 valtuustopaikkaa jaossa – onnistuvatko Järvenpää ja Tuusula näillä kärkinimillä uudessa sotevaalissa?

(K-U 17.12.2021)

Tammikuussa käydään tärkeät vaalit: ketkä päättävät jatkossa hyvinvointipalveluista ja mikä on kunkin kunnan painoarvo? Kuva SAUVO JYLHÄ

Tanja Elina Niemi-Laurila

Keski-Uudenmaan alueelta valitaan tammikuussa 69 valtuutettua uuteen hyvinvointialueen valtuustoon. Vaaleissa on 536 ehdokasta Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Pornaisista ja Tuusulasta.

Kärkipoliitikoista osa on lähtenyt mukaan, osa ei.

Tuusulasta ovat ehdolla valtuuston puheenjohtaja Arto Lindberg (sd) ja tuore pormestari Kalle Ikkelä (kok.). Järvenpäästä mukana on kunnanhallituksen puheenjohtaja Eemeli Peltonen (sd.), sen sijaan valtuuston puheenjohtajana tällä kaudella aloittanut Petri Graeffe (kok.) ei ole ehdolla. Sekä Peltonen että Graeffe olivat kesäkuun kuntavaalissa Järvenpään ääniharavia.

Mäntsälästä mukana on valtuuston puheenjohtaja ja kansanedustaja, Aarnio-vyyhdin syyttäjänä tunnettu Pihla Keto-Hovinen (kok.) sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Havula (kesk.).

JÄRVENPÄÄSSÄ nopean comebackin politiikkaan tekee moninkertainen äänikuningatar Helinä Perttu (kok.). Perussuomalaisilla on nimekäs kaarti listoillaan. Mukana ovat kuntavaalien ääniharava Jorma Piisinen (ps.), puoluesihteeri Arto Luukkanen (sd.) Järvenpäästä, perussuomalaisten Uudenmaan piirin puheenjohtaja, apulaispormestari Jari Immonen Tuusulasta sekä sekatyömies Matti Putkonen (ps.) Nurmijärveltä. Lisäksi kuntavaalin ääniharaviin kuulunut kansanedustaja, Jouluveli-hyväntekijänä tunnettu Ari Koponen (ps.) Tuusulasta on mukana.

Istuvista kansanedustajista ehdolla ovat Keto-Huovisen ja Koposen lisäksi myös Matti Vanhanen (kesk.) Nurmijärveltä sekä Antti Rinne (sd.) Mäntsälästä. Myös Rinteen puoliso, valtuutettu Heta Ravolainen-Rinne (sd.) on ehdolla. Nurmijärveltä ehdolla on myös eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Kimmo Behm (kok.).

Tuusulalainen kansanedustaja Ruut Sjöblom (kok.) on jäänyt pois. Myös tuusulalainen puolustusministeri ja kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ilmoitti tällä viikolla ettei ole ehdolla, mitä hän aiemmin syksyllä ennakoikin.

Hyvinkäältä ehdolla on valtuutettu Annika Kokko (kok.), joka viime valtuustokaudella toimi Keusoten yhtymähallituksen puheenjohtajana. Keusoten integraatiojohtajana aiemmin ollut Pirjo Vainio (kok.) Mäntsälästä on myös listoilla.

TÄYSI lista, 86 nimeä, on kokoomuksella ja perussuomalaisilla. Kolmanneksi eniten ehdokkaita on demareilla, nimiä on 79.

Tuusulasta voisi mainita vielä Sanna Kervisen, joka oli kuntavaalissa kokoomuksen ääniharava sekä tupulaiset. Tuusulan puolesta ryhmä on hajallaan. Tupun kuntavaalin ääniharava Raimo Stenvall on sitoutumattomana keskustan listalla. Valtuutetut Tuija Reinikainen (apulaispormestari ), Elisa Laitila, Kati Lepojärvi, Liisa Palvas, Jussi Salonen, Margita Winqvist ja Anna Yltävä puolestaan ovat Uudenmaan sitoutumattomien yhteislistalla.

Kuntaliiton ja Ylen syksyllä julkistamat selvitykset ennakoivat viime kesän kuntavaalin perusteella, että Hyvinkää ja Nurmijärvi jyräisivät Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Nämä kaksi saisivat yli puolet valtuuston paikoista, 37 paikkaa 69 mahdollisesta.

Järvenpää, Tuusula ja Mäntsälä jäisivät 32 paikkaan. Pornainen ei saisi yhtään.

EHDOKASLISTAT vahvistetaan ensi viikolla ja äänestysnumerot arvotaan torstaina.

Ennakkoäänestys on kotimaassa 12.– 8.1. ja ulkomailla: 12 –15.1.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1. ja hyvinvointialueen valtuusto aloittaa työnsä 1.3.

Juttua päivitetty 17.12. klo 8.35: tekstiin korjattu: Pirjo Vainio on aiemmin toiminut Keusoten integraatiojohtajana, ei enää tällä hetkellä. Arto Lindbergin kohdalta otettu pois apulaispormestari. Lindberg on 2. apulaispormestari valtuustokauden kaksi viimeistä vuotta (kuntakehitys).

Vaalikynä: Ikäihminen, voitko hyvin?

(K-U 16.12.2021)

Väestö vanhenee nopeasti ja erityisesti muistisairautta sairastavat tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa paljon tukea.

Samalla ikääntyneiden yleinen terveys, hyvinvointi, fyysinen toimintakyky ja elämänlaatu ovat kohentuneet viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana (HUS:n raportti Hyvinvointifaktoja uusmaalaisista ikäihmisistä 2021).

Miten sinä voit? Saatko tarvitsemaasi apua ja tukea sujuvasti ja oikea-aikaisesti?

Keusote vastaa Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan ikäihmisten sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista. Hyvinvointialueen uudistuksessa onkin huolehdittava, että lähipalvelut säilyvät kaikissa kunnissa.

On erityisen tärkeää, että ikääntyneet pysyvät hyväkuntoisina ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Koronapandemian aikana yksinäisyys on lisääntynyt ja liikunta vähentynyt.

Näissä asioissa voimme itsekin toimia. Esimerkiksi yhteisellä lenkillä naapurin kanssa voi samalla vaihtaa kuulumisia ja keskustella ajankohtaisista asioista. Kunto kohenee ja yksinäisyys lievenee.

Hyvinvointia voi uhata myös runsas alkoholinkäyttö. Tutkimusten mukaan yli puolet 65 vuotta täyttäneistä miehistä juo liikaa alkoholia (HUS:n raportti 2021), mikä on sekä tapaturma- että terveysriski.

Liiallinen alkoholinkäyttö rasittaa myös läheisiä ja tuottaa jatkuvaa huolta. Omaan ja/tai läheisen alkoholinkäyttöön kannattaa hakea apua välittömästi. Tilanne ei yleensä parane itsestään.

Moni ikäihminen sanoo, että elää elämänsä parasta aikaa. 60-70-vuotiaista monet ovat vielä työelämässä, ja useimmat joka tapauksessa energisiä ja monessa mukana.

Kun vuosia kertyy, alkaa myös ilmetä sairauksia ja avun tarvetta. Siihen vaiheeseen on hyvä varautua ja pohtia jo ennakkoon, miten haluaa asua ja elää elämänsä viimeiset vuodet. Miten voi valmistautua ja mistä saa tarvitsemaansa tietoa, tukea ja palveluita.

Asta Juntunen

aluevaaliehdokas (Uudenmaan sitoutumattomat - Tupu), Keski-Uusimaa

Johanna Seesaron kolumni: Ratkaisuja töiden kohtaanto-ongelmaan

(K-U 15.12.2021)

Suomessa oli lokakuussa 2021 Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 259 000 työtöntä työnhakijaa.

Työllisten määrä ohitti lokakuussa koronapandemiaa edeltävän huippunsa. Jatkuvaa kokoaikatyötä tekevien palkansaajia sen sijaan oli vähemmän kuin vuosi sitten.

Avoimia työpaikkoja oli lokakuussa 169 700.

Se on 69 100 enemmän kuin vuosi sitten.

Erityisen erikoista nykyisessä tilanteessa on se, että sekä työttömiä että avoimia työpaikkoja on paljon samoilta aloilta.

Näin on varsinkin palvelu- ja myyntityöntekijöiden sekä rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden osalta.

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIÄ eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 108 000. Heistä yli 50-vuotiaita oli 100 700.

Jos ajatellaan keskimäärin noin 55-vuotiasta ihmistä, niin hänellä on vielä kymmenkunta hyvää työvuotta jäljellä. Tuon ikäisenä ihminen on jo kokenut ja hänellä on paljon ns. hiljaista tietoa.

Peräänkuulutan asennemuutosta työpaikoille yli 50-vuotiaiden osalta. Heidät pitäisi nähdä yrityksen hyvänä voimavarana ja pääomana.

OLEN myös sitä mieltä, että osa-aikainenkin työ pitäisi olla kannattavampaa kuin kokonaan työtön. Tähän tarvittaisiin valtiovallalta nykyistä parempia kannustimia ja muutoksia työttömyystukijärjestelmään.

Työnteon pitäisi aina olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen kuitenkin niin, että perustoimentulo turvataan.

Suurimmalle osalle ihmisistä työ tekee hyvää.

Työ tuo ainakin rutiinia arkeen, tarpeellisuuden tunnetta sekä kuuluvuuden tunnetta johonkin yhteisöön.

Työ vähentää yksinäisyyden, masennuksen ja syrjäytymisen riskiä ja lisäksi sen pitäisi myös parantaa yksilön toimeentuloa. Vastaavasti se myös vähentää yhteiskunnalle työttömyydestä aiheutuvia erilaisia kustannuksia.

MIKSI työvoima ja työpaikat kohtaavat nyt jotenkin huonosti Suomessa? Mainitsin aikaisemmin tässä kirjoituksessa jo kaksi syytä; ikäsyrjintä ja puutteet kannustin- ja työttömyysjärjestelmissä.

Kolmanneksi syyksi nostaisin puutteet koulutuksessa. Pitäisi kouluttaa ihmisiä enemmän niille aloille, joilla esiintyy työvoimapulaa.

Myös uudelleenkoulutus pitäisi tapahtua nykyistä tehokkaammin ja helpommin.

Työ on parasta lääkettä moneen asiaan.

Kirjoittaja on tuusulalainen varavaltuutettu (Tupu).

Lukijalta: Politiikka on rikki?

(K-U 10.12.2021)

Olen puolueeton ja siksi näkemykseni voi olla puolueellinen. Väitän kuitenkin, että valtaosa äänestäjistä ei koe yhtäkään puoluetta täysin omakseen.

Ovatko kansalaiset vieraantuneet poliittisista puolueista vai olisiko asia kuitenkin toisinpäin?

Kärjistäen sanottuna ammattipoliitikot elävät elämää vaaleista vaaleihin, seuraava vaalitulos kiikarissa, omissa pienissä kuplissaan ja pahimmillaan äänestäjien arkielämästä vieraantuneina.

Ja tämä vieraantuminen pääsee tapahtumaan, mitä vähemmän ja mitä kaukaisemmalta ajalta poliitikoilla on kokemusta tavallisesta elämästä ja työnteosta.

SITOUTUMATTOMIEN ryhmien menestys viime kuntavaaleissa oli monessa kunnassa aiempaa parempi ja sitoutumattomat saivat valtakunnallisesti mitattuna toiseksi eniten uusia paikkoja 2021 kuntavaaleissa verrattuna edellisiin 2017 kuntavaaleihin.

Esimerkiksi Tuusulassa sitoutumaton Tuusulan puolesta ryhmä on toiseksi suurin valtuustoryhmä.

Tämä sitoutumattomien menestys ei toki valtakunnallisissa gallupeissa selkeästi näy eikä otsikoihin helposti nouse.

Mutta kertooko tämä menestys siitä, että äänestäjät kokevat, että poliittiset puolueet eivät edusta heidän arvojaan ja sitoutumattomuus on uskottava vaihtoehto yhteiskunnasta ja yhteisistä asioista kiinnostuneille?

IHMISELLE on toisaalta tärkeää tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään, mutta toisaalta erittäin vaikeaa tehdä omiin arvoihinsa liittyen kompromisseja.

Kompromissin tekeminen omien arvojensa kanssa on vähän niin kuin väittelisi itsensä kanssa ja myöntäisi olevansa väärässä joidenkin arvojen osalta, mutta hyväksyisi sen kuitenkin kuittaamalla ”onhan näissä mun arvoissa jotain ihan hyvääkin, niin mahtuu kai mun arvomaailmaan pari ei niin mun arvojen mukaista juttua”.

Onko tämä arvojen ahtaminen yhteen poliittisen ideologian mukaiseen laatikkoon syy sille, että puolueisiin ei samaistuta ja mikään puolue ei tunnu täysin omalta?

Minulle ainakin on ja siksi puolueisiin sitoutumaton tapa toimia ja silti mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisiin yhteisiin asioihin on tuntunut sopivalta tavalta, silläkin uhalla, että tulen leimatuksi hörhöksi.

TUUSULAN PUOLESTA (TuPu) sitoutumattomaan ryhmään liittyessä minua varoiteltiin sanomalla ”Siellä on niitä hörhöjä” ja ”Tuo ei ole helpoin tie päästä vaikuttamaan”.

No, salli mun nauraa, kyllä hörhöjä riittää puolueiden riveissä ja kuka määrittelee hörhöyden? Erilaisuus ja monipuolisuus ovat minusta rikkauksia. Erilaista osaamista ja monipuolisia mielipiteitä tarvitaan.

Yhteiskunta, jossa erilaisille mielipiteille ei ole sijaa, jämähtää paikalleen ja mitään uutta ei synny.

Ja voi olla, ettei sitoutumattomana politiikassa toimiminen ei ole helpoin tie päästä vaikuttamaan, mutta minulle se on tuntunut oikealta ja arvojeni mukaiselta tavalta toimia.

TIESITKÖ että sitoutumattoman ehdokkaan täytyy kerätä 50 henkilön kannattajayhdistys allekirjoituksineen, jotta voi edes asettua ehdolle aluevaaleissa?

Kuntavaaleissa vaatimuksena oli aika paljon kohtuullisempi 10 allekirjoitusta.

Puolueiden ehdokkailla tällaisia vaatimuksia ei ole ja tätä järjestelmää ei lainsäädännöstä vastuussa olevilla puolueilla tietenkään ole minkäänlaisia intressejä lähteä muuttamaan, koska eihän muutos heitä hyödyttäisi.

Onko tämä demokratiaa, onkin sitten toinen kysymys.

Laura Nyholm, kunnanvaltuutettu (TuPu), ehdokkaana aluevaaleissa, jos onnistuu keräämään 50 henkilön allekirjoitukset valitsijayhdistyksen perustamiseksi 14.12. mennessä, Tuusula

Tupu valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Asta Juntusen

(K-U 26.11.2021)

Tuusulan puolesta valitsi syyskokouksessaan uudeksi puheenjohtajaksi Asta Juntusen, jolla nuijan luovuttaa väistyvä puheenjohtaja Jari Anttalainen.

Tuusulan puolesta ry (Tupu) piti syyskokouksensa viime torstaina. Yhdistys sai uuden puheenjohtajan Asta Juntusesta.

Kolme vuotta yhdistystä menestyksekkäästi johtanut Jari Anttalainen valittiin muutamaa päivää aiemmin Tuusula-Seuran uudeksi puheenjohtajaksi.

Asta on tehnyt työuraansa järjestöpäällikkönä valtakunnallisessa keskusliitossa Sininauhaliitossa, josta vastikään eläköityi. Tuusulan puolesta ry:n toiminnassa hän ollut mukana lähes 10 vuotta.

Tuusulassa Asta tunnetaan yhteisöllisen asumisen sinnikkäänä edistäjänä. Viime keväänä alkanut Tuusulan kunnan ja Miina Sillanpään säätiön yhteinen hanke ikääntyneiden asumisen kehittämiseen on merkittävältä osalta Astan aloitteeseen ja toimintaan pohjautuvaa.

Uusi puheenjohtaja pitää tärkeänä, että Tuusulan puolesta ry jatkaa työtään onnellisen Tuusulan puolesta yhdessä kuntalaisten kanssa.

Yhdistyksen hallitukseen valittiin jäseniksi Anna Yltävä, Liisa Palvas, Tuija Reinikainen, Markus Meckelborg, Vesa Reinikkala, uusina jäseninä Pekka Salminen, Elisa Laitila ja Laura Nyholm sekä varajäseniksi Margita Winqvist ja Jari Anttalainen.

Tupun runsasta kokousväkeä puhututti valmistautuminen tuleviin aluevaaleihin. Sitoutumattomat lähtevät vaaleihin vaalilain määräämällä tavalla valitsijayhdistyksillä. Haasteellisen aluevaalien ehdokasasettelusta tekee se, että jokaisen sitoutumattoman ehdokkaan asettamiseksi on perustettava valitsijayhdistys, jossa on oltava 50 perustajajäsentä. Puolueilla tällaista vaatimusta ei ole.

Johanna Seesaron kolumni: Kylästä kyläkeskukseksi

(K-U 21.11.2021)

Suomen sanojen alkuperästä kertovassa teoksessa (Gummerus 1922) määritellään kylä taloryhmäksi (maaseudulla) tai pitäjän osaksi.

Lähietäisyydellä toisistaan sijainneet maatilat ovat muodostaneet perinteisesti kylät Suomessa. Kyläyhteisöille on kautta aikain ollut tyypillistä vahva yhteishenki ja -toiminta.

Kylätyypit Suomessa voidaan luokitella yleisesti viiteen ryhmään; asemakylä, asumakylä, rekisterikylä, talouskylä ja kylätoiminnallinen kylä. Kyliä on Suomessa tällä hetkellä noin 4200.

MIELLÄN Tuusulan kylät ennen kaikkea kylätoiminnallisiksi kyliksi. Niissä alueen asukkaat toimivat yhdessä vapaaehtoisesti ja -muotoisesti.

Tuusulan kylissä kylä on suurin piirtein sama kuin entinen koulupiiri. Kylän keskus ja sydän on koulu. Se on mittaamattoman arvokas eikä sen määrittämiseen sanat riitä. Eivät edes minulla.

Itse ajattelen hyvin vahvasti niin, että ilman koulua kylä menettää ns. itsenäisen asemansa.

Koulu tarvitaan alueen asukkaita yhdistäväksi tekijäksi, vetovoimatekijäksi ja tulevaisuuden elinvoimaisuuden turvaamiseksi.

Uusia nuoria ihmisiä tai lapsiperheitä ei juuri muuta alueelle, jos siellä ei ole alakoulua. Tätä asiaa on tutkinut muun muassa erikoistutkija Olli Lehtonen (2021).

JOS ajattelen kotikuntaani Tuusulaa, niin tämähän on varsinainen kylien kehto mitä parhaimmalla ja keskeisimmällä paikalla eteläisessä Suomessa.

Siitä huolimatta Tuusulan päättäjät ovat jo vuosia unohtaneet kehittää arvokkaita kyliä keskittyen postimerkkimäisesti vain yksittäisiin alueisiin Tuusulan kuntakeskuksissa (Hyrylä, Jokela, Kellokoski).

Nyt on korkea aika alkaa suunnitella kunnan kokonaisuutta, johon myös kyläkeskukset oleellisena osana kuuluvat.

TUUSULASSA on asukkaita noin 39 000, joista noin 4 600 asuu haja-asutusalueilla. Se on noin 12 prosenttia.

Jos tuon prosenttiosuuden mukaan laskee suoraan Tuusulan talousarvion 2022 verotuloista, se on noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Se on Tuusulan kokoisella kunnalle sen suuruinen summa, ettei sitä ole varaa kenelläkään aliarvioida.

Tuota summaa vastaan tarvitaan kunnalta palveluna minimissään alakoulu, lähikoulu tai kyläkoulu, miten kukin asian haluaa ilmaista. Tarvitaan myös riittävästi uudisrakentamista, jotta kylästä voi muodostua kyläkeskus.

Kirjoittaja on tuusulalainen varavaltuutettu (TuPu).

Tällainen on Tuusulan uusi valtuusto: Jokelasta, Hyrylästä ja Lahelasta eniten läpimenijöitä – yrittäjiä on joukossa paljon

(K-U 19.6.2021)

Tanja-Elina Niemi

Tuusulalaiset ovat äänestäneet valtuustoon melko tasaisesti luottamushenkilöitä kunnan kolmesta keskuksesta, Hyrylästä, Jokelasta ja Kellokoskelta.

Useita uusia valtuutettuja on noussut päättäjiksi niin pohjois- kuin eteläosastakin.

Uusia on kaikkiaan 21, uudelleen valittuja 30. Uusissakin on aiemmin luottamustehtävistä kokemusta kartuttaneita.

Eniten valtuutettuja on 6300 asukkaan Jokelasta, josta läpi pääsi yhdeksän ehdokasta. 23 000 asukkaan Hyrylästä läpi pääsi kahdeksan ja 5000 asukkaan Kellokoskelta viisi.

Väliin kiilasi asuinalueista Lahela, josta valtuustoon ylsi seitsemän edustajaa.

Valtuutettuja on 15 alueelta. Yhden valtuutetun seutuja ovat Nuppulinna, Linjamäki, Ruskela ja Mattila. Vaunukankaasta ja Tuomalasta ei ole valtuutettuja.

KOKOOMUS hallitsee kunnan eteläosissa ja Tuusulanjärven pohjoispuolella luoteessa. Kunnan koillisnurkka on demareiden hallitsemaa ja aatteellisesti punainen on myös pitkulaisen kunnan ”kaula”.

Tuusulassa mikään asuinalue ei ole huonossa maineessa siten kuin esimerkiksi Jamppa on Järvenpäässä. Tuusulassa on paljon omakotitaloasutusta ja maaseutua. Lahela on ollut suurituloisinta aluetta ja edellisvuoden tilasto keskituloista kertoo, että Lahelassa asuvat Keski-Uudenmaan parhaiten ansaitsevat.

ELOKUUSSA aloittavassa valtuustossa naisia on yksi enemmän kuin miehiä.

Ammateista voi todeta, että yrittäjiä on eniten: heitä on 10. Opettajia on seuraavaksi eniten: viisi, joista yksi on rehtori. Myös eläkeläisiä on saman verran eli viisi.

Eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, 69-vuotias Tuija Reinikainen (tupu) sai paljon ääniä. Uutena valtuustoon pääsivät myös 63-vuotias eversti Jari Anttalainen (tupu) sekä Järvenpään kaupungilla 40-vuotisen työuran tehnyt 69-vuotias Kirsti Ruislehto (sd.).

Fysioterapeuttaja on kolme ja lähihoitajia kaksi. Jälkimmäisistä 42-vuotias Johanna Sipiläinen (ps.) edustaa Lahelaa ja on ryhmänsä harvoja ”konkareita”, sillä perussuomalaisten valtuutetuista enemmistö on uusia.

Valtuustossa on yksi kirkkoherra, 65-vuotias Ulla Rosenqvist Paijalasta ja yksi toinenkin teologi, kansanedustaja, 44-vuotias Ruut Sjöblom Riihikalliosta.

47-vuotias puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) asuu Rantatiellä ja edustaa kirkonkylää. 39-vuotias kansanedustaja Ari Koponen edustaa Mattilaa. 54-vuotias haastemies Karita Mäensivu edustaa Vanhakylää.

Joukossa on myös muun muassa näitä: ekonomi, maanviljelijä, talousneuvos, työnjohtaja, ulkomaalaispoliisi, assistentti ja suunnittelija.

Opiskelijoita näyttäisi olevan vain yksi, hän on valtuuston nuorin 22-vuotias sosionomi Elisa Laitila (tupu) Jokelasta. Jokelasta on myös valtuuston toisiksi nuorin, 27-vuotias bio- ja elintarviketekniikan insinööri Emmi Sirniö (sd.).

Lisäksi Tuusulan valtuustossa istuu yksi autoilija, hän on valtuuston vanhin, 83-vuotias Raimo Stenvall (tupu) Paijalasta, ryhmänsä ääniharava, jolla alkaa 13. neljän vuoden rupeama. Vuosia valtuutettuna tulee hänelle siis 52, mikä saattaa olla ihan Suomen ennätys.

Seuraavaksi vanhimmat ovat myös kaikki miehiä: 74-vuotias Risto Rämö (kok.) Hyrylästä, 73-vuotias Aarno Järvinen (sd.) Jokelasta ja 71-vuotias Tapio Tammilehto (kok.) niin ikään Jokelasta.

Pienin äänimäärä, millä päästiin läpi, oli 68 ääntä, jonka sai 46-vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja Mirka Kovalainen (kesk.). Isoin äänimäärä, jolla jäätiin varasijalle oli 87. Näin kävi 75-vuotiaalle yrittäjälle Kari Frimanille (tupu).

Juttua päivitetty 1.7. klo 12.09: Täsmennys tekstiin: Kunnan verkkosivulla kerrotaan, että Hyrylän asukasluku on 23 000. Kyseessä on kuitenkin Hyrylän suuralue, joka etelässä rajautuu Ruotsinkylän suuralueeseen ja lännessä Rusutjärven ja Nahkelan suuralueisiin sekä pohjoisessa Vanhankylän suuralueeseen. Hyrylän asukasmäärään on laskettu myös Tuusulanjärven länsi- ja itäpuolen asutusta. Hyrylän keskustan väkimäärä on siis todellisuudessa paljon pienempi. Valtuutetuista iso osa asuu siten Hyrylän suuralueella.

Tuomalassa innokkaimmat äänestäjät

Äänestysvilkkaus jäi alhaiseksi: Tuusulassa se oli vain 57 prosenttia. Luku on kuitenkin parempi kuin Järvenpäässä (51,1) ja Keravalla (52,9) tai koko maassa (55%).

Eniten äänestysintoa oli Tuomalassa (71,6%), Paijalassa (65,3%), Rusutjärvellä (65,3%), Vaunukankaalla (62,7%) ja Ruotsinkylässä (61,8%). Äänestysalueista Kellokoski itäinen ja Riihikallio I jäivät alle 50 prosentin.

Kenestä nyt pormestari? – kokoomus, tupu ja perussuomalaiset voittivat Tuusulassa

(K-U 13.6.2021)

Tuusulan puolesta -ryhmä eli Tupu juhli hyvää vaalitulosta seuratalo Solbackenissa Klemetskogissa. Tupulla on kolme pormestariehdokasta. SAUVO JYLHÄ

Tanja-Elina Niemi

Kokoomus palasi Tuusulassa suurimmaksi puolueeksi neljän vuoden tauon jälkeen. Se onnistui saamaan 14 paikkaa valtuustoon, mikä on kaksi paikkaa enemmän kuin neljä vuotta sitten. Tavoite ei ihan täyttynyt:

– Minimitavoite meillä on ollut päästä siihen asemaan, mikä kokoomuksella Tuusulassa on aiemmin ollut eli minimissään 15 paikkaa, kertoi kunnallisjärjestön puheenjohtaja Kalle Ikkelä, joka jännitti tulosta alkuillasta Päämajalla.

Ikkelä on ollut esillä pormestarikaavailuissa. Millä aatoksilla hän on itse?

– Aikaista sanoa. Jos tulee paljon ääniä, niin olen valmis harkitsemaan, sanoi Ikkelä.

Kokoomus ei ole virallisesti vielä asettanut pormestariehdokastaan. Ikkelä pääsi ensikertalaisena valtuustoon. Läpi meni myös muun muassa Lauri Untamo, joka neljä vuotta sitten tiputettiin kokoomuksen listalta. Valtuustoon pääsi 21 uutena jäsenenä, 30 entistä siis jatkaa.

Tuusulan puolesta -ryhmä ylsi myös hyvään tulokseen. Se sai valtuustoon 11 paikkaa. Valtuuston istuva puheenjohtaja Kati Lepojärvi (tupu) seurasi ääntenlaskua kotonaan. Pormestarikaavailuista hän totesi, että suurin ryhmä käynnistää neuvottelut, mutta tupulla on toiseksi suurimpana ryhmänä siinä optionsa.

Toivon, että kaikki ryhmät otetaan mukaan neuvotteluun.

– Toivon, että kaikki ryhmät otetaan mukaan neuvotteluun. Viime vaalien oppositioasetelma oli virhe, kommentoi Lepojärvi.

Jytkyyn Tuusulassa kirivät perussuomalaiset, jotka kasvattivat kannatustaan yli 10 prosenttiyksikköä ja saivat valtuustoon viisi lisäpaikkaa kiilaten demareiden kanssa tasoihin kahdeksalla valtuustopaikalla. Puoluetta avitti ensimmäiselle valtuustokaudelleen pyrkinyt kansanedustaja Ari Koponen (ps.) eli Brother Christmas. Koponen sai 563 ääntä. Häntä enemmän sai vain keskustalainen puolustusministeri Antti Kaikkonen (592)

DEMARIT olivat menettäneet viime vaalien valovoimaisimman tähtensä, Satu Taiveahon eikä kokoomuksen kähinöistäkään ollut apuja tällä kertaa. Demareiden kannatus putosi 8,1 prosenttiyksikköä.

Pormestari Arto Lindberg kuvaili ennakkoäänitunnelmissa Jokelan työväentalolla, että takkiin näyttäisi tulevan. Ennakkoäänet lupasivat roimaa eroa kokoomuksen ja Tupuun. Pormestarin pesti ei hyödyttänyt paljon vaalissa: Lindberg sai 206 ääntä (viimeksi 184).

– En usko, että tällä tuloksella tarvitsee haaveilla siitä tehtävästä, hän vastasi kysymykseen, pitääkö jatkokautta todennäköisenä.

Ken pormestariksi sitten tulee, niin hänelle on luvassa Lindbergin mukaan vastuullinen pesti:

– Se on 7/24 -hommaa. Siinä saa olla samanaikaisesti pelastuslaitos ja jumala, hän veisteli, mutta lisäsi, että kokemus on ollut hieno ja pormestarin työssä tukena ollut porukka Tuusulassa on huippua.

– Se vaikuttaa paljon, millainen pormestariohjelma tulee, sanoi Lindberg.

Keskusta menetti yhden paikan. Sen paikkamäärä valtuustossa on nyt neljä. Vihreät, kristilliset ja rkp säilyttivät nykyiset paikkansa. Vasemmisto menetti paikan.

Suuri kysymys on: kenestä nyt pormestari? SDP oli viime vaalien voittaja Tuusulassa ja pormestarineuvottelut lähtivät käyntiin sen johdolla.

Luottamusmiespaikkoja ja pormestarin postia alettaneen tällä kertaa jakaa kokoomuksen johdolla.

Näin menestyivät pormestari kandidaatit

Vasemmiston Pekka Heikkinen ei hyötynyt siitä, että ilmoittautui kisaan ensimmäisenä: 71 ääntä jätti hänet varasijalle. Varasijalle jäi myös kokoomuslainen opetusneuvos Kari Kinnunen, ääniä 78. Entinen sivistysjohtaja Esa Ukkola (Tuusulanj.kok.) sai 50 ääntä.

Läpipäässeitä: tv-tulkkina tutuksi tullut Outi Huusko (vihr.) sai 144 ääntä, viestintäjohtaja Kati Lepojärvi (tupu) 203 ääntä, eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Tuija Reinikainen (tupu) 319 ääntä ja eläkkeellä oleva eversti Jari Anttalainen (tupu) 139 ääntä.

Tuotantopäällikkö Jari Immonen (ps.) sai 231 ääntä ja toimistopäällikkö Lilli Salmi (kok.) 113 ääntä.

Suurimmista puolueista kokoomus ja demarit eivät virallisesti nimenneet ehdokastaan.

Lukijalta: Jokamiehen koronaoikeudet

(K-U 13.4.2021)

Suomessa on mahtavat jokamiehenoikeudet. Tutut meille kaikille.

Korona-aikaan voitaisiin lisätä oikeuksia:

– saa käyttää maskia tai ei

– saa katsoa vastaantulevia silmiin, tervehtiä, hymyillä (hymy heijastuu silmistä maskin takaakin)

– saa olla kiitollinen arjen asioista

– saa soittaa iloisen puhelun ystävälle ja läheiselle

– saa laulaa, tanssia, hypellä ja hyräillä

– saa lähettää rakkaudellisia ajatuksia toisillemme

– saa kunnioittaa toisiamme ja itseämme

– saa ajatella positiivisia ajatuksia

– saa iloita kevään tuosta ja kaikesta muustakin

– saa keksiä muitakin ilahduttavia tekoja ja ajatuksia

Marita Hagman ehdolla kuntavaaleissa (Tupu) Tuusula

Lukijalta: Tee huoli-ilmoitus, jos kannat huolta ikäihmisen pärjäämisestä

(K-U 18.3.2021)

Kuka tahansa voi tehdä huoli-ilmoituksen, jos huolestuu ikäihmisen tilanteesta. Pelkkä huoli riittää. Jos ikääntynyt ihminen ei huolehdi itsestään, terveydestään tai turvallisuudestaan, on ilmoituksen aika. Syynä ilmoituksen tekoon voi olla myös se, ettei ikääntynyt saa riittävästi hoitoa tai on kohdannut laiminlyöntejä ja/tai kaltoinkohtelua.

Huoli-ilmoitus on ollut käytössä vuodesta 2013 alkaen, mutta edelleenkään sitä ei tunneta riittävän hyvin (K-U 14.3.). Viime vuonna huoli-ilmoituksia tehtiin koko maassa noin 12 000.

Ilmoitus tehdään puhelimitse, sähköisesti tai postitettavalla lomakkeella ja sen voi tehdä halutessaan nimettömänä. Työntekijöillä on velvollisuus selvittää jokainen ilmoitus ja arvioida tuen tarpeet.

KAIKKI ikäihmiset ansaitsevat hyvän elämän, ja riittävästi apua ja tukea omaan arkeensa.

Meistä useimmat päätyvät tilanteeseen, jossa ei enää yksin pärjää. Voimat hiipuvat, sairastaminen vie toimintakyvyn tai muisti ei enää toimi. Silloin tarvitaan ihmisiä, jotka pysäyttävät tilanteen.

Jos omassa kodissa yksin asuminen ei ole enää mahdollista, eikä edes inhimillistä, on löydyttävä myös muita ratkaisuja.

Huoli-ilmoitus johtaa palvelutarpeen arvioon, jossa selvitetään riittävätkö kotihoidon palvelut vai tarvitaanko laitospaikkaa. Jos ikääntyneellä on omaisia, heidät kutsutaan mukaan prosessiin.

Ikäihmisten hyvinvointi on meidän kaikkien vastuulla. Jos huomaat huolestuvasi, ota yhteyttä Keusoteen.

Asta Juntunen

kuntavaaliehdokas (Tupu)

Tuusulan puolesta ry piti sääntömääräisen syyskokouksen torstaina 28.11.2019 Tuomalan koululla.

Vararehtori Heini Hämäläinen ja yrittäjä Sarita Saloheimo esittelivät Tuomalan koulun laajasti kiitosta saaneen tavan toteuttaa opetussuunnitelmaa, johon he ovat integroineet innovatiivisen ja koululaisia motivoivan pikkuyrittäjyyden.

Kokouksessa hyväksyttiin Tupun toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2020 sekä päätettiin henkilövalinnoista.

Tupun puheenjohtajana jatkaa Jari Anttalainen. Hallitukseen valittiin lisäksi: Margita Winqvist, Anna Yltävä, Liisa Palvas, Tommi Ålander, Ulla Montell, Markus Meckelborg, Kati Lepojärvi ja Tuija Reinikainen.

Tuusulan puolesta ry tulee painottamaan etenkin seuraavia asioita vuonna 2020:

· Uuden Tuusulan muutoksessa tulee kuntalaisen hyvinvointi olla keskiössä huomioiden arjen sujuvuus – julkisen liikenteen toimivuus, koulujen kunnostus, laadukkaiden kaupallisten palveluiden kehittäminen ja terveyden edistäminen niin kulttuuri- ja liikuntaolosuhteita kehittäen kuin viheralueisiin ja vesistöihin panostaen.

· Kunnan on investointisuunnitelmassa ajoitettava huomattavien rakennusprojektien toteutus kuntalaisten toiveita kuunnellen ja samalla kuntatalous huomioiden. Kunnan tulee panostaa yritysten toimintaedellytyksiin kaavoitusratkaisuin.

· Kunnan edunvalvonnan merkitys on entistä korostuneempi nykyisessä kuntien ja alueiden välisessä kilpalutilanteessa.