Omakotitaloja kansalliseen kulttuurimaisemaamme?

Tuusulan puolesta -ryhmässä olemme kantaneet huolta rakentamisen tavoista ja alueista koko toimintamme ajan. Erityisesti Tuusulanjärvi ja sen vaikutusalueeseen kohdistuva suunnittelu on oltava erityisen huolellista, maakuntajärveämme ja tätä kulttuurihistoriallista alueetta kunnioittavaa.

Tuuskodon kaavoittamisen yhteydessä olemme olleet ihmeissämme, kun tätä arvokas alue historiallisine rakennuksineen aiotaan kuntakehityslautakunnan enemmistön äänin 8-3 kaikkine rakennuksineen purkaa ja sijaan kaavoittaa pientalotontteja.

Tämä sai meidät tarttumaan kynään.

21.7.2024

Omakotitaloja kansalliseen kulttuurimaisemaamme?

Keski-Uusimaassa perjantaina 12.7.2024 oltiin huolestuneita Kirkkotien ääressä olevien Tuuskodon palstaviljelypalstojen tulevaisuudesta. Tuusulan kunta suunnittelee Kirkkotien vieressä olevien palstojen tilalle pientaloasumista. Rakentamisen toteutuessa vuosisataiset pitkät, avoimet peltonäkymät olisivat muisto vain. Kirkkotie pohjoisosallaan olisi pientalojen reunustamaa, tylsää ja läpinäkymätöntä maisemaa.

Juuri tämä alue on Tuusulan kunnan varhaisinta historiaa. Täällä näkee yhdellä silmäyksellä ison osan Tuusulan kunnallisen rakentamisen varhaisvaiheista. Vanhasta maalaiskylästä muistuttaa vielä tien vieressä oleva Kotun päärakennus ja pappilan rakennukset sitä vastapäätä sekä Saksan tilakeskus hieman kauempana Keravantien varressa. Alueen historiallisia rakennuksia ovat Tuusulan ensimmäinen vanhainkoti Tuuskoto sekä Tuusulan ensimmäinen kunnantalo. Tuuskodon viereinen Koivukuja valmistui vuonna 1895. Se oli kunnan ensimmäinen palvelulaitos vanhuksille ja muille, jotka tarvitsivat hoitoa ja asuntoa. Ajan tapaan sitä kutsuttiin vaivaistaloksi.

Vastikään joulukuussa 2023 yksimielisesti hyväksytyssä Rantatien ja Kirkkotien maisemanhoitosuunnitelmassa korostettiin juuri perinteisten avoimien pelto- ja maisemanäkymien säilyttämistä. Nyt ehdotettu pientalorakentaminen muuttaisi maisemaa peruuttamattomalla tavalla, maisema-arvot menetettäisiin.

Tuusulan kuntakehityslautakunnan enemmistölle (8-3) tämä maisemanmuutos ei kuitenkaan riittänyt. Käsitellessään kesäkuun alussa Tuuskodon asemakaavaehdotusta lautakunnassa kokoomuslaiset jäsenet tekivät ehdotuksen:

Tuuskodon rakennuksen suojelumerkintä poistetaan ja Tuuskodon rakennuksen tilalle ja sen läheisyyteen kaavoitetaan pientalotontteja joista on näkymä Tuusulanjärvelle vastaavaan tapaan kuin Anttilanrannan kaavassa. Pientalotonttien lisäksi alueella voi olla myös tiiviimpiä ratkaisuja kuten rivitaloja yms.

Huolen on suuntauduttava kohti Tuusulanjärven rantaa, Tuuskodon korttelia.

Tuuskoto on rakennettu monessa osassa kunnan vanhainkodiksi. Ensimmäinen osa valmistui 1934. Siihen tuli 62 hoitopaikkaa. Tuuskotoa on laajennettu vuosina 1962 ja 1981, jolloin rakennettiin rannan hoivatilat, lähes 100 asuinhuonetta. Näissä on tilaa yhteensä noin 5.500 m2.

Näiden lisäksi Tuuskodon yhteydessä on myös v. 1962 rakennettu, v 1996 peruskorjattu kolmikerroksinen asuintaloa, jossa 15 asuntoa, yhteensä lähes 600 neliötä asuintilaa. 

Rakennuksiin tehdyissä kuntotutkimuksissa rannan hoivasiivessä ei ole todettu sellaisia vakavia sisäilmaongelmia, joita ei kyettäisi korjaamaan. Suojeltavaksi esitetyssä vuoden 1932 vanhainkodissa on tarve sisäilmaan liittyviin korjauksiin. Vuoden 2019 kuntotutkimuksessa on todettu: Kaikki viat ovat korjattavissa. 

Nyt kuntakehityslautakunnan enemmistö äänin 8-3 haluaa kaikki nämä rakennukset purettavaksi, mukana myös suojeltavaksi esitetty Tuuskodon vuoden 1932 vanhainkoti.

Tuuskodon alue on Tuusulan kunnan omistama ainoa laajempi maa-alue Tuusulanjärven ääressä. Kun tätä aluetta suunnitellaan, sen ja sillä olevien rakennnusten tulevaa käyttöä, olemme erittäin vaativassa tehtävässä. 

Alue kuuluu Museoviraston Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen alueeseen RKY, jonka suunnittelua ja kaavoittamista on tehtävä erityisellä huolellisuudella. Kaikista alueen suunnitelmista on pyydettävä alueellisen vastuumuseon lausunto.

Tuusulan Rantatiehen sitoutuvassa laajassa kokonaisuudessa keskeisen osan kulttuurimaisemaa muodostavat kansallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät 1900-luvun alun taiteilijahuvilat sekä itsenäisen Suomen alkuvaiheen maa- ja kotitalouden sekä sotilaskoulutuksen oppilaitokset niin Rantatiellä kuin Kirkkotielläkin.

Nyt takaisin valmisteluun valittu purkamisen ja pientalojen suunta on kestävän kehityksen kannalta kestämätön, maisemallisesti tuhoava ja taloudellisesti kallis. Toivomme, että jatkossa ymmärrys alueesta, sen merkityksestä ja mahdollisuuksista kasvaa, suunnitelmat tulevasta muuttuvat.

Jussi Salonen

valtuutettu (Tuusulan puolesta ry Tupu)

Kuntakehityslautakunnan pj 2013-2017

Tuusula

Vähemmistöön jääneet kuntakehityslautakunnan jäsenet (Tuusulan puolesta ry Tupu)

Jari Anttalainen, Liisa Sorri ja Margita Winqvist