Varavaltuutettumme Johanna Seesaro on arvioinut kunnanjohtaja- ja pormestarimallin eri puolia kolumnissaan Keski-Uusimaassa 4.10.2024

Pormestarimalli on henkilökysymys

Kuntajohtamisen yksi keskeinen osa on se, minkälaiseen johtamismalliin kuntajohtaminen perustuu.
Kunnan johtamismallilla tarkoitetaan tässä, että valitaanko kunnan ylimmäksi johtajaksi kunnanjohtaja (virkajohtaja) vai pormestari (luottamushenkilöjohtaja).

Vuonna 2006 Suomen kuntalakia muutettiin siten, että myös pormestarimalli tuli mahdolliseksi.

Pormestarimalliin siirtyneitä Suomen kuntia on seitsemän: Tampere (2007), Pirkkala (2009), Helsinki (2017), Tuusula (2017), Kärkölä (2018), Puolanka (2018) ja Turku (2021). 

Kuntajohtamisen, kuten laajemminkin julkisen johtamisen, keskeinen jännite liittyy kysymykseen hallinnon ja politiikan välisestä suhteesta.Tampereen yliopiston A Jäntin, A Haverin ja J Airaksisen kirjoittama Pormestarimalli kuntajohtamisen muotona -artikkeli (2021) tuotti tietoa pormestarimalliin liitetyistä tavoitteista, odotuksista ja uskomuksista. Seuraavassa artikkelin neljä väittämäparia.

1.     Demokratia vahvistuu – valta keskittyy. 
Demokratian vahvistuminen nousee esille yhtenä keskeisenä argumenttina pormestarimallin puolesta. Pormestarimallin on myös katsottu olevan liian riippuvainen yhdestä henkilöstä eli pormestarista. Virkajohtajan katsotaan antavan valtuustolle objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi pormestarimallia paremmin.

2. Poliittinen johtaminen vahvistuu – johtaminen epäammattimaistuu. 
Pormestarimallin uskotaan vahvistavan poliittista johtamista. Osa poliittisista johtajista kokee, että on tarvetta siirtää valtaa ja vastuuta viranhaltijoilta poliitikoille.
Toisaalta virkajohtajan uskotaan paremmin voivan taata ammattimainen johtaminen.
Kunnanjohtajalle voidaan asettaa kelpoisuusvaatimukset. Pormestarin valinnassa vastaavia kelpoisuusvaatimuksia ei ole.

3. Status quo voidaan murtaa – johtamisen aikajänne lyhenee. 
Pormestarimallin uskotaan tuovan kunnan toimintaan vauhtia ja kehitystä.
Samalla kuitenkin suomalaisen kuntajohtamisjärjestelmän yhtenä peruskivenä on pidetty kuntajohtamisen vakautta, pitkäjänteisyyttä ja luotettavuutta, joiden uskotaan toteutuvan virkajohtajamallissa paremmin. Myös virkajohtaja voi olla tehokas ja uudistaja.

4. Kunnan toiminta saa kasvot – suhde virkakoneistoon selkeytyy.
Pormestarimallin uskotaan lisäävän kuntapäätöksenteon avoimuutta sekä lähentävän kuntalaisia ja päätöksentekijöitä.  

Mikään malli ei itsessään lähennä kunnan johtoa ja kuntalaisia tai lisää avoimuutta. Kyseiset asiat ovat kiinni johtohenkilöistä ja heidän suhtautumisestaan. 

Yleisesti näiden kahden mallin vertailua hankaloittaa se, että molempia malleja kannatetaan ja vastustetaan osin samoista syistä. Mielestäni kunnanjohtaja- vs pormestarimalli on ennen kaikkea henkilökysymys. Itse ylimmän johtajan kyvykkyys, pätevyys ja asenne on kaikkein ratkaisevinta johtamisen kokonaisonnistumisen kannalta. Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri totesi Kuntalehdessä 27.4.2022, että kunnanjohtaja voittaa pormestarin 3-2. Olen muuten samaa mieltä, mutta luvuin 4-2.